.”Oletko tietoinen”

Windows 10 tietoturvapäivitykset loppuvat lokakuussa 2025.

Tietotekniset opastajat kehottavat käyttäjiä valppauteen, saadaanko Windows 11 asennetuksi koneellesi!

Microsoftin Windows 11 tuli markkinoille vuonna 2021. Jo tuolloin Mikrosoft määritteli Windows 10:n tietoturvapäivitysten päättymisen ajankohdasta.

KotiMikro- nimisen yrityksen julkaisun mukaan käyttöjärjestelmä Windows 10, joka on edelleen asennettuna miljooniin tietokoneisiin ympäri maailmaa, saisi viimeisen tietoturvapäivityksensä lokakuussa 2025. Kotimikron mukaan Microsoft ilmoitti kesällä 2025, että Windows 10:n päivitysten vastaanottamista olisi mahdollista jatkaa vuoden verran luvatun voimassaolon päättymisestä - ja jopa maksutta. Mahdollisuuteen liittyi kuitenkin tiettyjä ehtoja. KotiMikron mukaan ainoa todellinen vaihtoehto jatkaa Windows 10:n käyttöä maksutta on hyväksyä, että tietokoneesi synkronoi kaikki asetukset Microsoft-tilin kautta OneDriveen.

KotiMikron mukaan Microsoft ilmoitti, että se on alkanut lähettää viestiä satunnaisesti valituille Windows 10 -tietokoneille ympäri maailmaa ja että kaikki päivitetyt Windows 10 -tietokoneet saavat saman mahdollisuuden 14. lokakuuta mennessä.

Artikkeli KotiMikro lehden osoitteessa https://kotimikro.fi/oheislaitteet/kayttojarjestelma/windows-10/lataa-paivitys-joka-pidentaa-windows-10n-kayttoikaa-vuodella?utm_source=crm&utm_medium=email&utm_content=912292_11001

Tarkistathan, saadaanko tietokoneeseesi asennetuksi Windows 11!

28.9.2025

SUOMALAINEN NAISLIITTO

SAAVUTETTAVUUSTOIMIKUNTA

Soile Hakola

______________________________________________________________________

Sähköinen postilaatikko

Julkishallinnon Digi ensin hanke:

Jokaiselle täysi-ikäiselle sähköisesti julkishallinnon kanssa asioivalle luodaan sähköinen postilaatikko Suomi. fi-viesteihin vuoden 2026 alusta alkaen.

Sähköinen postilaatikko luodaan heti, kun henkilö tunnistautuu johonkin julkisen hallinnon asiointipalveluun esim. OmaVeroon, OmaKelaan. Kaikki henkilölle tulevat viranomaisviestit toimitetaan siitä lähtien sähköisesti Suomi. fi-viesteihin. Nykyisen lainsäädännön mukaan julkisen hallinnon organisaatioilla on velvollisuus käyttää Suomi. fi-viestejä sähköisten viranomaisviestien lähettämisessä.

Henkilö voi halutessaan lopettaa sähköisten viestien vastaanottamisen omalla ilmoituksellaan. Tämä vaatii nimenomaan henkilön oman ilmoituksen. 

Ne kansalaiset, jotka eivät pysty tai halua asioida digitaalisesti, saavat jatkossakin viranomaispostin paperipostina.

Digi- ja väestötietoviraston asiantuntijat vierailevat syksyn aikana eri puolilla Suomea kertomassa tästä asiasta, ts. Suomi. fi-viesteistä ja Digi ensisijaisuuteen liittyvistä muutoksista kansalaisille. Ajankohdat ja paikkakunnat on julkaistu Suomi. Fi-sivustolla.

---------------------------------------------------------------

Digitaidottomien ihmisten

nöyryyttämisen on loputtava 

Tampereella ilmestyvän Aamulehden toimittaja Krista Nummelin kertoo kirjoituksessaan (AL:n verkkosivut 24.8.2025) hämmennyksestä, jonka koki jouduttuaan pitkästä aikaa asioimaan pankin konttorissa. Vartija ohjasi hänet ovelta jonoon, joka veti nopeammin kuin se jono, johon joutuivat pelkästään rahaa tileiltään nostavat. Silti hänkin joutui odottelemaan toista tuntia.

Hän kirjoittaa, miten joutui kuulemaan ikäviä asioita. Iäkkäillä asiakkailla oli hankalia ongelmia, henkilökohtaiset asiat ja pankkitilien sisällöt kantautuivat ulkopuolisten kuuluviin. ”Läheisellä tiskillä vanha nainen yrittää hoitaa miehensä asioita valtakirjalla. Se ei käy. Miehen pitäisi itse tulla konttoriin. No, se ei ole mahdollista, sillä hän on vuodepotilaana laitoksessa, vastaa vaimo. Entä, jos hän hoitaisi mobiilissa asiansa, ehdottaa virkailija. No, ei hän pysy siihenkään”, toimittaja kertaa kuulemaansa.

Kukaan tuskin on eri mieltä siitä, ettei tällainen ole mistään kotoisin. Vanhoja ihmisiä nöyryytetään ja juoksutetaan vain siksi, etteivät he pysy hoitamaan pankkiasioitaan digitaalisesti, eivätkä he ole tajunneet hyvissä ajoin hoitaa valtuutuksia nykyisten vaatimusten mukaiseen kuntoon.

Kuinkahan iso joukko ihmisiä – iästä riippumatta – edelleen luulee, että jonkinlainen yleisvaltakirja riittää esimerkiksi puolisoiden tai vanhempien ja lasten välillä toisen puolesta asioimiseen?

Pankki- ja viranomaisasioiden valtuutukset on mahdollista hoitaa oikeaoppisesti kuntoon oman ikääntymisen ja toimintakyvyttömyyden varalta, mutta miksi niin se jää niin monelta tekemättä hyvissä ajoin? Koska asiaa ei tunneta.

Ohjeita kyllä on. Suomi.fi-sivustolta löytyvät ohjeet verottajaa, Kelaa, Kantaa ja kaikkea mahdollista julkisen vallan kanssa hoidettavaa ajatellen. Mutta ne on ymmärrettävä ottaa huomioon ajoissa. Pankissa olisi hyvä ajoissa yhdessä virkailijan kanssa pohtia, tarvitaanko valtakirjoja ja jos niin kenet voisi valtuuttaa pahan päivän varalta.

Saavutettavuus-ryhmässä olemme pohtineet, eikö olisi järkevää lähettää jokaiselle tiettyyn ikään – vaikka 60 vuotta – päässeelle kansalaiselle kirjallinen tietopaketti siitä, mitä voi tehdä, jotta omien asioiden hoito sujuisi asianomaisen itsensä haluamalla tavalla sittenkin, kun itse ei ehkä pysty.

Kallista? Varmaan, mutta onko tämä nykymeno sitten edullisempaa?

Kaikilla ei tietenkään ole lähipiirissään henkilöä, jolle he voisivat uskoa raha- ja viranomaisasioidensa hoidon. Sellainen vaatii äärimmäistä luottamusta ja henkilön tuntemista.

Juuri tämän ongelman lievittämiseen me Saavutettavuus-toimikunnassa pyrimme kansalaisaloitteellamme, jonka edistämiseen saimme liitolta tukea ja paljon myös ulkopuolista kannustusta. Aloite ei mennyt maaliin, mutta tavoite – digitukipiste julkisena palveluna jokaiseen kuntaan – on edelleen ajankohtainen.

Yhteiskunnan digitalisaatiosta peruuttaminen on turha ja tarpeetonkin toive. Siinä on kiistattomia etuja, mutta se ei saa syrjäyttää ketään.

SAAVUTETTAVUUS-TOIMIKUNTA 25.8.2025

PIRKKO KESKINEN

Toimikunnan mielipide 8/2025

Suomalaisen Naisliiton Saavutettavuus-toimikunta

 

Hallituksella alkaa olla kiire

digitukilupausten täyttämisessä

Digitaalinen tunnistautuminen vyöryy kuin hyökyaalto eteenpäin ja nappaa otteen niin julkisista kuin yksityisistä palveluista. Sähköinen asiointi alkaa olla valtavirtaa terveydenhoidon, pankkien, liikenteen, Kelan, vakuutuslaitosten ja verotuksen palveluissa. Siis kaikkialla. Ja vauhti vain kiihtyy.

Jos yksittäinen kansalainen ei osaa käyttää tunnistusvälinettä tai hänellä ei sellaista ole, hän on enenevässä määrin luisumassa palvelujen ulkopuolelle.

Tästä mittavasta digipudokkuudesta on puhuttu jo vuosikausia. Vanhusasiavaltuutettu ja useat järjestöt ovat osaltaan patistaneet korjaustoimiin. Suomalainen Naisliitto pani viime vuonna 2024 pystyyn kansalaisaloitteen, jotta joka kuntaan saataisiin digiongelmissa auttavat digitukipisteet. Aloite ei mennyt läpi. Tärkeää asiaa se toi kuitenkin laveasti esiin.

Ongelmat siis tiedetään. Digiapua saa nyt joissakin kunnissa kirjastoissa, ja eri järjestöt antavat digitukea. Se ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan koko valtakunnan kattavaa ratkaisua.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus lupaa ohjelmassaan, että digikehityksen sivuun jääville taataan mahdollisuudet esimerkiksi kasvokkaisiin palveluihin.

Pääministeri Orpo, nyt olisi korkea aika ryhtyä toimiin. Vaalikausi on jo puolessa välissä eikä lupausta ole täytetty.

Selitykseksi ei kelpaa, että kyse on marginaalisista ryhmistä. Niin ei ole.

Helsingin Sanomat arvioi 24.7. jutussa, että digipalvelujen ulkopuolelle jää satoja tuhansia ihmisiä. Joukossa on paljon ikääntyneitä, mutta myös nuoria ja vaikkapa maahanmuuttajia.

Asiantuntijoita kuultuaan Suomalainen Naisliitto on puhunut noin 600 000 digipudokkaasta. Tämän päälle tulevat vielä ihmiset, joilla on perustaidot. Vähänkään mutkikkaammissa digitilanteissa heillekin nousee digiseinä eteen. Silloin joukko kasvaa miljoonan tienoille.

Miten päättäjät eri portaissa voivat jättää näin valtavan joukon kansalaisia ratapenkalle, kun digijuna jyrää vauhdikkaasti ohi.

Digiapu ei ole liioin pelkkä menoerä. Kun digipudokaskin pääsee ajoissa terveydenhoitoon, yhteinen talous säästää. Ulottuuko hätätilanteen tiedotus digipudokkaille, joilla ei ole esimerkiksi älypuhelinta. Kyse on jokaisen turvallisuudesta. Sen takaaminen tuo yhteiskuntaan vakautta. Kaikki hyötyvät.

Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa sanotaan mm.

Nostetaan sähköisen asioinnin osuutta ja tehdään digitaalisesta asioinnista ensisijaista niiden asiakkaiden kohdalla, joille se on mahdollista.

Ehkäistään digisyrjäytymistä ja huomioidaan eri käyttäjäryhmien tarpeet ja digitaalisten ratkaisujen helppokäyttöisyys. Varmistetaan kasvokkain tai puhelimitse asiointi tarvittaessa.

Naisliiton kansalaisaloite herätteli näkemään ja korjaamaan digipulmia

- On tämä ollut melkoinen matka. On kuljettu umpihankea ylämäkeen, mutta kaiken aikaa on edetty.
Näin aprikoivat Suomalaisen Naisliiton Saavutettavuus-ryhmän jäsenet perjantaina 16. elo-kuuta 2024 muutama tunti ennen kuin Liiton kansalaisaloite keskiyöllä umpeutui.
    Kansalaisaloite Digitukipiste joka kuntaan keräsi kuudessa kuukaudessa lähes 4 000 allekirjoitusta. Eduskuntaan ehdotus olisi edennyt, jos tukijoita olisi ollut vähintään 50 000.
     Perustuslaissa tämä aloitemalli on ollut maaliskuusta 2012. Sen jälkeen on tehty lähes 1 300 aloitetta, joista 63 on ylittänyt kannatusrajan. Niistä vain neljä on tähän mennessä päätynyt laiksi.
Hankkeen ydinryhmän jäsenet Soile Hakola, Vuokko Kangassuo, Maija Kauppinen, Pirkko Keskinen ja Anneli Mäkinen sekä vetäjä Kirsti Pohjonen arvioivat tyytyväisinä kaikkiaan noin puolitoista vuotta kestänyttä monipolvista urakkaa.
    Tavoitteena oli herättää yhteiskunta näkemään, miten hurjaa vauhtia digitaalisaatio ajaa satoja tuhansia ihmisiä palvelujen ulkopuolelle. Julkisuuden avulla päätettiin edetä ja kasvattaa niin painetta päättäjiin: korjatkaa digipudokkaiden asemaa, ahdingossa on liian paljon kanssaihmisiä.
Viesti meni kaikkiaan sadoille tuhansille ihmisille. Tärkeän asian ohella Suomalainen Naisliitto sai mainosta enemmän kuin koskaan ennen.
     Kansalaisaloite oli Suomalaisen Naisliiton vuoden 2024 kärkihanke. Saavutettavuus-ryhmä piti koko kampanjan ajan niin Liiton johdon kuin yhdistysten puheenjohtajat ja yhteyshenkilöt tiiviisti mukana. Yhdistyksille ohjattiin rahaa paikalliseen vaikuttamiseen. Asian edistämiseen myös innostuttiin.
    Hankkeen käynnistäminen oli jo jännittävä ja vaativa haaste, kun ohjekirjoja ei ollut. Oli tehtävä omat ratkaisut.
Ensimmäiseksi eri puolille Suomea lähti pari sataa viestiä eri tiedotusvälineille. Sadoittain sähköpostikirjeitä meni järjestöille, joiden arveltiin olevan valmiita levittämään digitukipiste - ajatusta omille jäsenilleen ja heidän kauttaan eteenpäin. Jaettiin tietoa ja allekirjoituskehotuksia. Viesteihin liitettiin valmiit tekstit jäsenkirjeiksi tai jutuiksi.
     Ryhmän jäsenet kävivät myös eri tilaisuuksissa esittelemässä Liiton kärkihanketta. Paikallisradioissa naisliittolaiset kertoivat aloitteesta ja mainostivat sitä alueidensa paikallislehdissä, joihin saivat juttujakin.
Mielipidekirjoituksiamme julkaistiin lehdissä eri puolilla maata, suurimmista Helsingin Sanomista ja Aamulehdestä alkaen Itä- ja Pohjois-Suomen lehtiin. Mittakaavat olivat tässä melkoiset. Helsingin Sanomien sisältöjä lukee päivittäin keskimäärin yli 1,4 miljoonaa ihmistä.
Aamulehti tavoittaa 326 000 lukijaa päivittäin.

Someen oli pakko mennä

Ryhmä oivalsi myös, että some oli ”otettava haltuun”. Facebookiin ja Instagramiin ostettiin mainokset, joissa aloitteen esittelyn vieressä oli tunnetun henkilön kuva. Puhekuplassa hän kehotti allekirjoittamaan aloitteen.
Toukokuusta elokuun puoliväliin asiaamme tukivat vuorollaan upeat ”mannekiinit” ministeri Sirkka-Liisa Anttila, taiteilija, entinen kansanedustaja Mikko Alatalo, sarjakuvataiteilija Pertti Jarla, valtioneuvos Riitta Uosukainen, EU-parlamentaarikko Merja Kyllönen, koomikko, käsikirjoittaja Simo Frangén, kuvataiteilija Soile Yli-Mäyry, ministeri, SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen ja entinen kansanedustaja, ministeri ja meppi Satu Hassi.
     Ilmoitukset otettiin hienosti vastaan. Vilkkaasti hanketta kommentoitiin esimerkiksi SatuHassin osuudessa. Tykkäyksiä kertyi yli 1 500 ja valtaosin myönteisiä viestejä oli lähes 130. Tähän tapaan: Todella tärkeä asia, kannatettu. Erinomaista toimintaa, Naisliitto. Kiitos, sanoo digiavuton mummo. Eiköhän laiteta nämä asiat kaikki naiset yhdessä kuntoon.
    Kukkuu-viestintätoimiston laskelmien mukaan nämä mainokset tavoittivat yhteensä lähes 62 000 tiliä, näyttökertoja oli 114 000 ja klikkauksia yli 2 500.

Mitä jos tehtäisiin räppi

Kesäkuussa Minna-lehden päätoimittaja Kirsi Sand ehdotti ryhmälle, että aloitteesta tehtäisiin räppi. Hän hankki säveltäjäksi ja kaiken fiksaajaksi Pekka Karppisen, valtakunnallisesti tunnetun räp-taiteilijan Kuningas Pähkinän. Kirsi Sand vastasi sanoituksesta ja laulusta.
    Grafiikan toteutti ryhmän jäsenen pojanpoika Onni Keskinen.
Tämä ykkösräppi sai runsaasti kehuja. Se tavoitti elokuussa 19 100 tiliä.
Avausta täydennettiin viimeiseksi kuukaudeksi. Räppi kakkosessa säilyivät ykkösen sävel ja sanat, mutta tekstiä tulkittiin tanssin keinoin. Seitsemää tanssijaa ohjasi koreografi Ida Riik. Tästäkin pidettiin. Kakkosräppi tavoitti yli 17 000 tiliä.

Digiongelma kävi entistä tutummaksi

Hankkeen edistäminen vaati valtavasti töitä. Kannatuslukujen kitsas kasvu kummastutti asiaansa luottavaa ryhmää. Somekommentoijatkin pohtivat sitä. Moni valitti, että allekirjoitus oikeusministeriön sivuilla oli työlästä eikä aina onnistunut.
     Hienoa on ollut kuitenkin havaita, että yleinen tietoisuus digiongelmista on selvästi kasvanut. Ryhmä uskoo, että aloitteen laajalla viestinnällä on siinä oma osansa.                                                                            Kirsti Pohjonen

:____________________________________________________________________________

Naisliiton kansalaisaloite herätteli näkemään ja korjaamaan digipulmia
Kirsti Pohjonen
- On tämä ollut melkoinen matka. On kuljettu umpihankea ylämäkeen, mutta kaiken aikaa
on edetty.
Näin aprikoivat Suomalaisen Naisliiton Saavutettavuus-ryhmän jäsenet perjantaina 16. elo-
kuuta 2024 muutama tunti ennen kuin Liiton kansalaisaloite keskiyöllä umpeutui.
Kansalaisaloite Digitukipiste joka kuntaan keräsi kuudessa kuukaudessa lähes 4 000 alle-
kirjoitusta. Eduskuntaan ehdotus olisi edennyt, jos tukijoita olisi ollut vähintään 50 000.
Perustuslaissa tämä aloitemalli on ollut maaliskuusta 2012. Sen jälkeen on tehty lähes
1 300 aloitetta, joista 63 on ylittänyt kannatusrajan. Niistä vain neljä on tähän mennessä
päätynyt laiksi.
Hankkeen ydinryhmän jäsenet Soile Hakola, Vuokko Kangassuo, Maija Kauppinen, Pirkko
Keskinen ja Anneli Mäkinen sekä vetäjä Kirsti Pohjonen arvioivat tyytyväisinä kaikkiaan noin
puolitoista vuotta kestänyttä monipolvista urakkaa.
Tavoitteena oli herättää yhteiskunta näkemään, miten hurjaa vauhtia digitaalisaatio ajaa sa-
toja tuhansia ihmisiä palvelujen ulkopuolelle. Julkisuuden avulla päätettiin edetä ja kasvat-
taa niin painetta päättäjiin: korjatkaa digipudokkaiden asemaa, ahdingossa on liian paljon
kanssaihmisiä.
Viesti meni kaikkiaan sadoille tuhansille ihmisille. Tärkeän asian ohella Suomalainen Nais-
liitto sai mainosta enemmän kuin koskaan ennen.
Kansalaisaloite oli Suomalaisen Naisliiton vuoden 2024 kärkihanke. Saavutettavuus-ryhmä
piti koko kampanjan ajan niin Liiton johdon kuin yhdistysten puheenjohtajat ja yhteyshenkilöt
tiiviisti mukana. Yhdistyksille ohjattiin rahaa paikalliseen vaikuttamiseen. Asian edistämi-
seen myös innostuttiin.
Hankkeen käynnistäminen oli jo jännittävä ja vaativa haaste, kun ohjekirjoja ei ollut. Oli teh-
tävä omat ratkaisut.
Ensimmäiseksi eri puolille Suomea lähti pari sataa viestiä eri tiedotusvälineille. Sadoittain
sähköpostikirjeitä meni järjestöille, joiden arveltiin olevan valmiita levittämään digitukipiste -
ajatusta omille jäsenilleen ja heidän kauttaan eteenpäin. Jaettiin tietoa ja allekirjoitus-keho-
tuksia. Viesteihin liitettiin valmiit tekstit jäsenkirjeiksi tai jutuiksi.
Ryhmän jäsenet kävivät myös eri tilaisuuksissa esittelemässä Liiton kärkihanketta. Paikal-
lisradioissa naisliittolaiset kertoivat aloitteesta ja mainostivat sitä alueidensa paikallisleh-
dissä, joihin saivat juttujakin.
Mielipidekirjoituksiamme julkaistiin lehdissä eri puolilla maata, suurimmista Helsingin Sano-
mista ja Aamulehdestä alkaen Itä- ja Pohjois-Suomen lehtiin. Mittakaavat olivat tässä mel-
koiset. Helsingin Sanomien sisältöjä lukee päivittäin keskimäärin yli 1,4 miljoonaa ihmistä.
Aamulehti tavoittaa 326 000 lukijaa päivittäin.
Someen oli pakko mennä
Ryhmä oivalsi myös, että some oli ”otettava haltuun”. Facebookiin ja Instagramiin ostettiin
mainokset, joissa aloitteen esittelyn vieressä oli tunnetun henkilön kuva. Puhekuplassa hän
kehotti allekirjoittamaan aloitteen.
Toukokuusta elokuun puoliväliin asiaamme tukivat vuorollaan upeat ”mannekiinit” ministeri
Sirkka-Liisa Anttila, taiteilija, entinen kansanedustaja Mikko Alatalo, sarjakuvataiteilija Pertti
Jarla, valtioneuvos Riitta Uosukainen, EU-parlamentaarikko Merja Kyllönen, koomikko, kä-
sikirjoittaja Simo Frangén, kuvataiteilija Soile Yli-Mäyry, ministeri, SAK:n entinen puheen-
johtaja Lauri Ihalainen ja entinen kansanedustaja, ministeri ja meppi Satu Hassi.
Ilmoitukset otettiin hienosti vastaan. Vilkkaasti hanketta kommentoitiin esimerkiksi Satu
Hassin osuudessa. Tykkäyksiä kertyi yli 1 500 ja valtaosin myönteisiä viestejä oli lähes 130.
Tähän tapaan: Todella tärkeä asia, kannatettu. Erinomaista toimintaa, Naisliitto. Kiitos, sa-
noo digiavuton mummo. Eiköhän laiteta nämä asiat kaikki naiset yhdessä kuntoon.
Kukkuu-viestintätoimiston laskelmien mukaan nämä mainokset tavoittivat yhteensä lähes
62 000 tiliä, näyttökertoja oli 114 000 ja klikkauksia yli 2 500.
Mitä jos tehtäisiin räppi
Kesäkuussa Minna-lehden päätoimittaja Kirsi Sand ehdotti ryhmälle, että aloitteesta tehtäi-
siin räppi. Hän hankki säveltäjäksi ja kaiken fiksaajaksi Pekka Karppisen, valtakunnallisesti
tunnetun räp-taiteilijan Kuningas Pähkinän. Kirsi Sand vastasi sanoituksesta ja laulusta.
Grafiikan toteutti ryhmän jäsenen pojanpoika Onni Keskinen.
Tämä ykkösräppi sai runsaasti kehuja. Se tavoitti elokuussa 19 100 tiliä.
Avausta täydennettiin viimeiseksi kuukaudeksi. Räppi kakkosessa säilyivät ykkösen sävel
ja sanat, mutta tekstiä tulkittiin tanssin keinoin. Seitsemää tanssijaa ohjasi koreografi Ida
Riik. Tästäkin pidettiin. Kakkosräppi tavoitti yli 17 000 tiliä.
Digiongelma kävi entistä tutummaksi
Hankkeen edistäminen vaati valtavasti töitä. Kannatuslukujen kitsas kasvu kummastutti asi-
aansa luottavaa ryhmää. Somekommentoijatkin pohtivat sitä. Moni valitti, että allekirjoitus
oikeusministeriön sivuilla oli työlästä eikä aina onnistunut.
Hienoa on ollut kuitenkin havaita, että yleinen tietoisuus digiongelmista on selvästi kasvanut.
Ryhmä uskoo, että aloitteen laajalla viestinnällä on siinä oma osansa.

Kuuden naisliittolaisen työn edistyessä törmättiin digipudokkaiden valtavaan määrään. Vertauskohdaksi käy vaikkapa Helsingin väkiluku, kaupunkilaisia on nyt vähän yli 600 000. Siis lähes sama määrä ihmisiä on täysin syrjässä digipalveluista. Heillä ei ole tarvittavia laitteita eikä useinkaan taitoa käyttää niitä. Joukossa on niin ikäihmisiä, sairaita, vammaisia kuin huonosti suomea puhuvia. Iso ryhmä ovat esimerkiksi pienellä eläkkeellä sinnittelevät naiset. Jos ei ole rahaa lääkkeisiin, ei ole varaa digilaitteisiinkaan.

Ongelmat tunnistetaan aika yleisesti, mutta niiden korjaaminen ei ole isosti edennyt. Yksittäisiä ratkaisuja on pitkin maata, mutta yhtenäisiä syrjäytyneiden palveluiden järjestelmiä ei ole. Digitalisaatio jyrää tieltään vaihtoehdot.

Naisliitossa on noin 600 jäsentä. Saavutettavuus-ryhmä ei ole kuvitellut, että Naisliitto voisi yksin selättää valtaisan ongelman. Uskomme kuitenkin, että pienikin liitto voi luoda painetta päättäviin tahoihin, joko yksin tai yhteistyössä muiden kanssa.

Keväällä 2023 ryhmämme keskittyi eduskuntavaaleihin, puolueisiin ja poliitikkoihin.

Lähetimme helmikuussa kaikille eduskuntaryhmien puoluesihteereille kuusi kysymystä digiongelmien hoidosta. Halusimme tietää puolueiden kannan digiongelmiin, jotka vaativat lainsäädäntöä tai sen muutoksia.

Tiedustelimme puolueilta esimerkiksi kantaa kansallisesti luotavaan, keskitettyyn asiointikanavaan niille, joilla ei ole mahdollisuutta digipalveluihin. Muistutimme myös, että toisen puolesta asiointi on tehty kovin monimutkaiseksi.

Kahdeksasta puoluesihteeristä kolme vastasi. Syksyllä mietimme jatkotoimia.

Kysymysten rungon saimme vanhusasiavaltuutettu Päivi Topon puolueille lähettämistä linjauksista. Osa oli omia tavoitteitamme.

Tapasimme Topon tämän vuoden tammikuussa. Saimme keskusteluissa vinkkejä eteenpäin ja työllemme tukea.

Naisliiton nettisivuille Oletko selvillä-otsikon alle on kerätty tietoja ja neuvoja muun ohella pankkien yhteystiedoista ja palveluiden käyttämisestä. Tätä valtuutettu kiitti. Hän ei ollut havainnut vastaavaa muualla.

Me puolestamme ehdotimme, että valtuutetun toimisto tekisi aloitteen: kun valtio tai kunta tilaa uusia ohjelmistoja, kilpailutuksessa yhtenä ehtona olisi vaatimus ohjelmistojen testaamisesta heterogeenisillä, myös eri ”vajavaisuuksia” kantavilla ryhmillä.

Vaalien jälkeiseen toimintaohjelmaan olemme kirjanneet, että olemme yhteydessä digiohjelmistojen tekijöihin ja myös laitteiden valmistajiin. Selvitämme laitteiden testausta.

Digisyrjäytyminen vaatii julkisuutta. Mietimme syksyn mittaan eri mahdollisuuksia ongelmien ja ratkaisujen julkistamiseen.

Kesän korvalla 4. toukokuuta 2023 järjestimme Naisliiton nimissä mielenilmauksen Helsingissä Snellmanin patsaan edessä Säätytaloa vastapäätä. Siellä käytiin silloin hallitusneuvotteluja. Säätytalon neuvotteluihin kiirehtivien poliitikkojen huomiota kiinnitettiin digiongelmiin.

Noin 30 hengen joukko heilutti banderolleja ja kylttejä, joihin oli kiteytetty liiton vaatimukset. Banderolleissa luki: Kansallinen hätätila: 600 000 digipudokasta ja Digitukipiste jokaiseen kuntaan. Kylteissä vaadittiin: Pankkipalvelut pyörillä syrjäkulmille ja lähiöihin, Lainsäädäntö kuntoon, Palvelua myös kasvokkain ja Oikeus elää ilman digiä.

Mielenilmausta pohjustettiin vielä laajalla tiedotuskampanjalla MTV3:n Viiden jälkeen- ohjelma teki muutaman minuutin jutun paikan päällä. Saimme samalla valtakunnallista julkisuutta.

Syksyn 2023 mittaan julkisuutta haetaan myös muille mielenilmauksen tavoitteille.

Digitukipiste jokaiseen kuntaan on kärkihankkeitamme. Sitä selvitetään lisää ja laaditaan siitä juttuja. Niitä levitetään lehtiin ja nettialustoille.

Juttuja aiotaan kirjoittaa myös jo syntyneistä digisyrjäytymisen hyvistä ratkaisuista sekä havaintoja ongelmista olennaisten palveluiden hoitamisessa.

Eri puolilla Suomea on jo kiertäviä pankkiautoja. Kysymme pankeilta, mitkä heidän ehtonsa ovat sen takaamiseksi, että palvelut ulotetaan myös digittömille asiakkaille.

Hyviä käytäntöjä

Toisen puolesta asiointi. apteekit ja terveydenhuolto

Lue tarkemmin tästä linkistä(avautuu tiedosto)

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta

Lue tarkemmin tästä linkistä(avautuu tiedosto)

Pankkien erityispalveluja senioreille

Lue tarkemmin tästä linkistä(avautuu tiedosto)

Kotitalousvähennys

Olethan tietoinen, että kotitalousvähennystä verotuksessa saa tietotekniikan neuvonta- ja asennuspalveluista. Tällaisia ovat mm. tietokoneen tai sen oheislaitteen asentaminen ja korjaaminen, tietoliikenneyhteyksien käyttöönottaminen ja asentaminen, kodissa tapahtuva kodin tieto- ja viestintälaitteiden ja -yhteyksien opastustyö.

Olethan tietoinen, että vuonna 2023 on tullut voimaan, että Verohallinto on avannut rajapinnan, jonka kautta yritykset voivat ilmoittaa kotitalousvähennykseen oikeuttavat tiedot asiakkaidensa puolesta. Yrityksen ja asiakkaan pitää erikseen sopia kotitalousvähennystietojen ilmoittamisesta Verohallinnolle.

Parannusehdotus

Suomalaisen Naisliiton saavutettavuus-ryhmä pitää puutteena sitä, että tämän erittäin tarpeellisen vähennyksen saa vain, jos neuvoja tai asentaja tulee palvelua tarvitsevan kotiin.

Moni yksinäinen ihminen ei mielellään asioi vieraan ihmisen kanssa kodissaan ja avaa tietokonettaan tunnuksineen.

Kotitalousvähennykseen oikeuttavaa tulisi olla myös kodin ulkopuolella tapahtunut (esim. huoltopalveluna) ostettu luettelon mukainen työkorvaus.

Saavutettavuus-ryhmä paneutuu myös seuraaviin aiheisiin

 Olemme aloittaneet Arjen pienet harmit -osion. Olemme kuvanneet rollaattorin kanssa kulkevan vaasalaisen Pirkon hankaluuksia niin suojatiellä kuin tavaratalon ovissa. Jatkamme tätäkin syksyllä.

65+ -tietopaketti: Tieto erilaisista etuuksista ja niiden hakemisesta on hajallaan monessa paikassa. Olemme hankkeen alusta lähtien keskustelleet kattavasta tietopaketista 65+-ikäisille kaikkien eteen tulevien elämänvaiheiden varalle.  Otamme yhteyttä Kelaan ja Digivirastoon.

Ohjelmistojen testaus,

Vanhusneuvostojen aseman selvittely

Älyvaatteet ym.

Saavutettavuus-ryhmä on hakenut toimintansa alusta asti yhteistyötä eri tahojen kanssa, Esimerkiksi mielenilmaukseen lähetimme kutsun kaikille eläkeläisjärjestöille. Tätäkään toimintaa emme unohda.

Teksti: Suomalaisen Naisliiton Saavutettavuus-ryhmä: Kirsti Pohjonen pj, Soile Hakola, Vuokko Kangassuo, Maija Kauppinen, Pirkko Keskinen ja Anneli Mäkinen