Kuuden naisliittolaisen
työn edistyessä törmättiin digipudokkaiden valtavaan määrään. Vertauskohdaksi
käy vaikkapa Helsingin väkiluku, kaupunkilaisia on nyt vähän yli 600 000. Siis
lähes sama määrä ihmisiä on täysin syrjässä digipalveluista. Heillä ei ole
tarvittavia laitteita eikä useinkaan taitoa käyttää niitä. Joukossa on niin
ikäihmisiä, sairaita, vammaisia kuin huonosti suomea puhuvia. Iso ryhmä ovat
esimerkiksi pienellä eläkkeellä sinnittelevät naiset. Jos ei ole rahaa
lääkkeisiin, ei ole varaa digilaitteisiinkaan.
Ongelmat tunnistetaan aika
yleisesti, mutta niiden korjaaminen ei ole isosti edennyt. Yksittäisiä
ratkaisuja on pitkin maata, mutta yhtenäisiä syrjäytyneiden palveluiden
järjestelmiä ei ole. Digitalisaatio jyrää tieltään vaihtoehdot.
Naisliitossa on noin 600
jäsentä. Saavutettavuus-ryhmä ei ole kuvitellut, että Naisliitto voisi yksin selättää
valtaisan ongelman. Uskomme kuitenkin, että pienikin liitto voi luoda painetta
päättäviin tahoihin, joko yksin tai yhteistyössä muiden kanssa.
Keväällä 2023 ryhmämme
keskittyi eduskuntavaaleihin, puolueisiin ja poliitikkoihin.
Lähetimme helmikuussa
kaikille eduskuntaryhmien puoluesihteereille kuusi kysymystä digiongelmien
hoidosta. Halusimme tietää puolueiden kannan digiongelmiin, jotka vaativat
lainsäädäntöä tai sen muutoksia.
Tiedustelimme puolueilta
esimerkiksi kantaa kansallisesti luotavaan, keskitettyyn asiointikanavaan
niille, joilla ei ole mahdollisuutta digipalveluihin. Muistutimme myös, että
toisen puolesta asiointi on tehty kovin monimutkaiseksi.
Kahdeksasta
puoluesihteeristä kolme vastasi. Syksyllä mietimme jatkotoimia.
Kysymysten rungon saimme
vanhusasiavaltuutettu Päivi Topon puolueille lähettämistä linjauksista. Osa oli
omia tavoitteitamme.
Tapasimme Topon tämän
vuoden tammikuussa. Saimme keskusteluissa vinkkejä eteenpäin ja työllemme
tukea.
Naisliiton nettisivuille
Oletko selvillä-otsikon alle on kerätty tietoja ja neuvoja muun ohella pankkien
yhteystiedoista ja palveluiden käyttämisestä. Tätä valtuutettu kiitti. Hän ei
ollut havainnut vastaavaa muualla.
Me puolestamme ehdotimme,
että valtuutetun toimisto tekisi aloitteen: kun valtio tai kunta tilaa uusia
ohjelmistoja, kilpailutuksessa yhtenä ehtona olisi vaatimus ohjelmistojen
testaamisesta heterogeenisillä, myös eri ”vajavaisuuksia” kantavilla ryhmillä.
Vaalien jälkeiseen
toimintaohjelmaan olemme kirjanneet, että olemme yhteydessä digiohjelmistojen
tekijöihin ja myös laitteiden valmistajiin. Selvitämme laitteiden testausta.
Digisyrjäytyminen vaatii
julkisuutta. Mietimme syksyn mittaan eri mahdollisuuksia ongelmien ja
ratkaisujen julkistamiseen.
Kesän korvalla 4.
toukokuuta 2023 järjestimme Naisliiton nimissä mielenilmauksen Helsingissä
Snellmanin patsaan edessä Säätytaloa vastapäätä. Siellä käytiin silloin
hallitusneuvotteluja. Säätytalon neuvotteluihin kiirehtivien poliitikkojen
huomiota kiinnitettiin digiongelmiin.
Noin 30 hengen joukko
heilutti banderolleja ja kylttejä, joihin oli kiteytetty liiton vaatimukset.
Banderolleissa luki: Kansallinen hätätila: 600 000 digipudokasta ja Digitukipiste
jokaiseen kuntaan. Kylteissä vaadittiin: Pankkipalvelut pyörillä syrjäkulmille
ja lähiöihin, Lainsäädäntö kuntoon, Palvelua myös kasvokkain ja Oikeus elää ilman
digiä.
Mielenilmausta
pohjustettiin vielä laajalla tiedotuskampanjalla MTV3:n Viiden jälkeen- ohjelma
teki muutaman minuutin jutun paikan päällä. Saimme samalla valtakunnallista
julkisuutta.
Syksyn 2023 mittaan
julkisuutta haetaan myös muille mielenilmauksen tavoitteille.
Digitukipiste jokaiseen
kuntaan on kärkihankkeitamme. Sitä selvitetään lisää ja laaditaan siitä
juttuja. Niitä levitetään lehtiin ja nettialustoille.
Juttuja aiotaan kirjoittaa
myös jo syntyneistä digisyrjäytymisen hyvistä ratkaisuista sekä havaintoja
ongelmista olennaisten palveluiden hoitamisessa.
Eri puolilla Suomea on jo
kiertäviä pankkiautoja. Kysymme pankeilta, mitkä heidän ehtonsa ovat sen
takaamiseksi, että palvelut ulotetaan myös digittömille asiakkaille.