Kuuden naisliittolaisen työn edistyessä törmättiin digipudokkaiden valtavaan määrään. Vertauskohdaksi käy vaikkapa Helsingin väkiluku, kaupunkilaisia on nyt vähän yli 600 000. Siis lähes sama määrä ihmisiä on täysin syrjässä digipalveluista. Heillä ei ole tarvittavia laitteita eikä useinkaan taitoa käyttää niitä. Joukossa on niin ikäihmisiä, sairaita, vammaisia kuin huonosti suomea puhuvia. Iso ryhmä ovat esimerkiksi pienellä eläkkeellä sinnittelevät naiset. Jos ei ole rahaa lääkkeisiin, ei ole varaa digilaitteisiinkaan.

Ongelmat tunnistetaan aika yleisesti, mutta niiden korjaaminen ei ole isosti edennyt. Yksittäisiä ratkaisuja on pitkin maata, mutta yhtenäisiä syrjäytyneiden palveluiden järjestelmiä ei ole. Digitalisaatio jyrää tieltään vaihtoehdot.

Naisliitossa on noin 600 jäsentä. Saavutettavuus-ryhmä ei ole kuvitellut, että Naisliitto voisi yksin selättää valtaisan ongelman. Uskomme kuitenkin, että pienikin liitto voi luoda painetta päättäviin tahoihin, joko yksin tai yhteistyössä muiden kanssa.

Keväällä 2023 ryhmämme keskittyi eduskuntavaaleihin, puolueisiin ja poliitikkoihin.

Lähetimme helmikuussa kaikille eduskuntaryhmien puoluesihteereille kuusi kysymystä digiongelmien hoidosta. Halusimme tietää puolueiden kannan digiongelmiin, jotka vaativat lainsäädäntöä tai sen muutoksia.

Tiedustelimme puolueilta esimerkiksi kantaa kansallisesti luotavaan, keskitettyyn asiointikanavaan niille, joilla ei ole mahdollisuutta digipalveluihin. Muistutimme myös, että toisen puolesta asiointi on tehty kovin monimutkaiseksi.

Kahdeksasta puoluesihteeristä kolme vastasi. Syksyllä mietimme jatkotoimia.

Kysymysten rungon saimme vanhusasiavaltuutettu Päivi Topon puolueille lähettämistä linjauksista. Osa oli omia tavoitteitamme.

Tapasimme Topon tämän vuoden tammikuussa. Saimme keskusteluissa vinkkejä eteenpäin ja työllemme tukea.

Naisliiton nettisivuille Oletko selvillä-otsikon alle on kerätty tietoja ja neuvoja muun ohella pankkien yhteystiedoista ja palveluiden käyttämisestä. Tätä valtuutettu kiitti. Hän ei ollut havainnut vastaavaa muualla.

Me puolestamme ehdotimme, että valtuutetun toimisto tekisi aloitteen: kun valtio tai kunta tilaa uusia ohjelmistoja, kilpailutuksessa yhtenä ehtona olisi vaatimus ohjelmistojen testaamisesta heterogeenisillä, myös eri ”vajavaisuuksia” kantavilla ryhmillä.

Vaalien jälkeiseen toimintaohjelmaan olemme kirjanneet, että olemme yhteydessä digiohjelmistojen tekijöihin ja myös laitteiden valmistajiin. Selvitämme laitteiden testausta.

Digisyrjäytyminen vaatii julkisuutta. Mietimme syksyn mittaan eri mahdollisuuksia ongelmien ja ratkaisujen julkistamiseen.

Kesän korvalla 4. toukokuuta 2023 järjestimme Naisliiton nimissä mielenilmauksen Helsingissä Snellmanin patsaan edessä Säätytaloa vastapäätä. Siellä käytiin silloin hallitusneuvotteluja. Säätytalon neuvotteluihin kiirehtivien poliitikkojen huomiota kiinnitettiin digiongelmiin.

Noin 30 hengen joukko heilutti banderolleja ja kylttejä, joihin oli kiteytetty liiton vaatimukset. Banderolleissa luki: Kansallinen hätätila: 600 000 digipudokasta ja Digitukipiste jokaiseen kuntaan. Kylteissä vaadittiin: Pankkipalvelut pyörillä syrjäkulmille ja lähiöihin, Lainsäädäntö kuntoon, Palvelua myös kasvokkain ja Oikeus elää ilman digiä.

Mielenilmausta pohjustettiin vielä laajalla tiedotuskampanjalla MTV3:n Viiden jälkeen- ohjelma teki muutaman minuutin jutun paikan päällä. Saimme samalla valtakunnallista julkisuutta.

Syksyn 2023 mittaan julkisuutta haetaan myös muille mielenilmauksen tavoitteille.

Digitukipiste jokaiseen kuntaan on kärkihankkeitamme. Sitä selvitetään lisää ja laaditaan siitä juttuja. Niitä levitetään lehtiin ja nettialustoille.

Juttuja aiotaan kirjoittaa myös jo syntyneistä digisyrjäytymisen hyvistä ratkaisuista sekä havaintoja ongelmista olennaisten palveluiden hoitamisessa.

Eri puolilla Suomea on jo kiertäviä pankkiautoja. Kysymme pankeilta, mitkä heidän ehtonsa ovat sen takaamiseksi, että palvelut ulotetaan myös digittömille asiakkaille.