Digitaidottomien ihmisten

nöyryyttämisen on loputtava

 

Tampereella ilmestyvän Aamulehden toimittaja Krista Nummelin kertoo kirjoituksessaan (AL:n verkkosivut 24.8.2025) hämmennyksestä, jonka koki jouduttuaan pitkästä aikaa asioimaan pankin konttorissa. Vartija ohjasi hänet ovelta jonoon, joka veti nopeammin kuin se jono, johon joutuivat pelkästään rahaa tileiltään nostavat. Silti hänkin joutui odottelemaan toista tuntia.

Hän kirjoittaa, miten joutui kuulemaan ikäviä asioita. Iäkkäillä asiakkailla oli hankalia ongelmia, henkilökohtaiset asiat ja pankkitilien sisällöt kantautuivat ulkopuolisten kuuluviin. ”Läheisellä tiskillä vanha nainen yrittää hoitaa miehensä asioita valtakirjalla. Se ei käy. Miehen pitäisi itse tulla konttoriin. No, se ei ole mahdollista, sillä hän on vuodepotilaana laitoksessa, vastaa vaimo. Entä, jos hän hoitaisi mobiilissa asiansa, ehdottaa virkailija. No, ei hän pysy siihenkään”, toimittaja kertaa kuulemaansa.

Kukaan tuskin on eri mieltä siitä, ettei tällainen ole mistään kotoisin. Vanhoja ihmisiä nöyryytetään ja juoksutetaan vain siksi, etteivät he pysy hoitamaan pankkiasioitaan digitaalisesti, eivätkä he ole tajunneet hyvissä ajoin hoitaa valtuutuksia nykyisten vaatimusten mukaiseen kuntoon.

Kuinkahan iso joukko ihmisiä – iästä riippumatta – edelleen luulee, että jonkinlainen yleisvaltakirja riittää esimerkiksi puolisoiden tai vanhempien ja lasten välillä toisen puolesta asioimiseen?

Pankki- ja viranomaisasioiden valtuutukset on mahdollista hoitaa oikeaoppisesti kuntoon oman ikääntymisen ja toimintakyvyttömyyden varalta, mutta miksi niin se jää niin monelta tekemättä hyvissä ajoin? Koska asiaa ei tunneta.

Ohjeita kyllä on. Suomi.fi-sivustolta löytyvät ohjeet verottajaa, Kelaa, Kantaa ja kaikkea mahdollista julkisen vallan kanssa hoidettavaa ajatellen. Mutta ne on ymmärrettävä ottaa huomioon ajoissa. Pankissa olisi hyvä ajoissa yhdessä virkailijan kanssa pohtia, tarvitaanko valtakirjoja ja jos niin kenet voisi valtuuttaa pahan päivän varalta.

Saavutettavuus-ryhmässä olemme pohtineet, eikö olisi järkevää lähettää jokaiselle tiettyyn ikään – vaikka 60 vuotta – päässeelle kansalaiselle kirjallinen tietopaketti siitä, mitä voi tehdä, jotta omien asioiden hoito sujuisi asianomaisen itsensä haluamalla tavalla sittenkin, kun itse ei ehkä pysty.

Kallista? Varmaan, mutta onko tämä nykymeno sitten edullisempaa?

Kaikilla ei tietenkään ole lähipiirissään henkilöä, jolle he voisivat uskoa raha- ja viranomaisasioidensa hoidon. Sellainen vaatii äärimmäistä luottamusta ja henkilön tuntemista.

Juuri tämän ongelman lievittämiseen me Saavutettavuus-toimikunnassa pyrimme kansalaisaloitteellamme, jonka edistämiseen saimme liitolta tukea ja paljon myös ulkopuolista kannustusta. Aloite ei mennyt maaliin, mutta tavoite – digitukipiste julkisena palveluna jokaiseen kuntaan – on edelleen ajankohtainen.

Yhteiskunnan digitalisaatiosta peruuttaminen on turha ja tarpeetonkin toive. Siinä on kiistattomia etuja, mutta se ei saa syrjäyttää ketään.

SAAVUTETTAVUUS-TOIMIKUNTA 25.8.2025

PIRKKO KESKINEN

______________________________________

UUDET EU-DIREKTIIVIT LISÄÄVÄT DIGIONGELMISTA KÄRSIVIEN VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIA. HARVA KUITENKAAN TIETÄÄ, ETTÄ PULMISTA VOI ANTAA PALAUTETTA TIETTYYN OSOITTEESEEN, JOSTA VASTAUS LUVATAAN KAHDESSA VIIKOSSA

Mahdollisuudet toimia yhdenvertaisesti yhteiskunnassa paranivat säädösten näkökulmasta merkittävästi, kun EU-lainsäädäntöön vahvistettiin Saavutettavuusdirektiiviä (EU 2016/2102) täydentämään Esteettömyysdirektiivi (EU 2019/882).

Saavutettavuusdirektiivi velvoitti jo, että julkisen sektorin verkkosivustojen ja mobiilisovellusten tulee täyttää EU-standardien vaatimukset siten, että kaikki käyttäjät voivat käyttää niitä. Direktiivi toimeenpantiin Suomessa säätämällä kansallinen Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019). Se astui voimaan 1.4.2019. Käyttäjällä pitää olla mahdollisuus antaa tarvittaessa palautetta palvelun käytettävyydestä. Sähköinen palautelomake ja/tai sähköpostiosoite pitää löytyä saavutettavuusselosteesta, joka täytyy olla jokaisella lain piiriin kuuluvalla verkkosivustolla ja mobiilisovelluksella.  Vastaukselle on asetettu 14 vuorokauden määräaika. Lain toteutumista valvoo Liikenne- ja viestintäviraston Traficomin valvontayksikkö. Myös Traficomin ylläpitämältä sivustolta löytyy palautelomake. Käyttäjä voi lähettää palautetta myös sähköpostilla osoitteeseen saavutettavuus@traficom.fi.

 

On olennaisen tärkeää, että käyttäjät ovat valppaina ja hyödyntävät mahdollisuuden antaa palautetta. Vain siten lain takaama ”esteettömästi saavutettavissa oleva palvelu” toteutuu myös käytännössä. Traficomin nettisivuilta löytyy saavutettavuudesta paljon hyödyllistä tietoa. Sen mukaan saavutettavuutta on tarkastettu lähes 900 digipalvelusta vuosina 2020-2024. Sivustolla on selvitystä tarkastuksissa havaituista puutteista.

Esteettömyysdirektiivin myötä Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta ulotettiin koskemaan myös yksityistä sektoria. Lain piiriin tulivat kuluttajille palvelujaan tarjoavat toimijat sekä heidän direktiivin piiriin kuuluvat palvelunsa. Siirtymäaika umpeutui 28.6.2025.Tämän jälkeen kaikkien markkinoille tulevien direktiivin piiriin kuuluvien uusien palveluiden ja tuotteiden tulee olla esteettömästi saavutettavia.

Digitaaliseen saavutettavuuteen erikoistunut yritys Selko Digital kuvaa osuvasti, että saavutettava palvelu on esteetön, kun kaikki ihmiset pystyvät käyttämään sitä taustastaan ja digitaidoistaan riippumatta. Yrityksen arvion mukaan saavutettavuutta tarvitsee Suomessa yli miljoona ihmistä.

Esteettömyysdirektiivin merkityksestä todetaankin useissa artikkeleissa, että suurimmat vaikutukset kohdistuvat digitaalisiin palveluihin, vaikka direktiivi kattaa myös fyysisen maailman esteettömyyttä.

Esteettömyysdirektiivi koskee muun muassa seuraavia tuotteita ja palveluita:
 
*Kuluttajakäyttöisiä tietokoneiden käyttöjärjestelmiä 
*Maksupäätteitä
*Pankkiautomaatteja
*Lippuautomaatteja
*Lähtöselvitysautomaatteja
*Älypuhelimia
*Sähköisiä lukulaitteita
*Pankkipalveluita
*Tietoliikenne ja viestintäpalveluita
*Verkkokauppoja
*Hätänumeroon (112) soittamista
 *Rakennettua ympäristöä 
*Julkisia hankintoja

Esteettömyysdirektiivi ei koske mikroyrityksiä  (alle 10 henkilön yrityksiä ja liikevaihto on alle 2 milj. euroa).

Markkinoilla jo oleville tuotteille ja palveluille on pidempi siirtymäaika, 
Lisäaika 28.6.2030 saakka koskee myös mm. maksupäätteitä, pankkiautomaatteja, e-lukulaitteita.

Suomalainen Naisliitto toteutti 16.2.-16.8.2024 kansalaisaloitteen 'Digitukipiste joka kuntaan julkisena palveluna'. Kimmokkeena aloitteeseen oli huoli ison joukon digisyrjäytymisestä. Vanhusasiavaltuutetunkin toteama digipudokkaiden määrä Suomessa on vähintään 600 000 ja luku kasvaa koko ajan. Joukko on hyvin kirjava koostuen eri ikäisistä ja valmiuksiltaan eri tasoisista henkilöistä. Aloitteen sanomaa ei melkoisista ponnistuksista huolimatta saatu kuitenkaan riittävästi perille. Joka tapauksessa tietoisuus siitä, kuinka monisyinen ja laaja digipudokkuuden ongelma yhteiskunnassamme on, levisi laajalle sosiaalisen median, lukuisten mielipidekirjoitusten ja info- tilaisuuksien myötä. Tämä on käynyt ilmi monista kansalaisaloitteen jälkeen ilmestyneistä artikkeleista.

Ongelmien moninaisuus digipalveluiden käytössä ja käytettävyydessä tunnustetaan ja tunnistetaan säädöstasolla, kuten edellä mainitut EU direktiivit ja Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta osoittavat. Säädösten vaatimukset edesauttavat, että digipalvelut ja tuotteet ovat teknisesti helpommin käytettäviä kaikille. Tämä toteutuu, mikäli säädökset viedään loppukäyttäjille saakka palveluihin ja tuotteisiin. Huoli siitä, että säädösten vaatimukset auttavat haasteiden keskellä pyristelevää loppukäyttäjää vasta vuosikausien kuluttua, on aiheellinen, koska vaatimusten toimeenpanoon kansallisessa lainsäädännössä myönnetään pitkiä siirtymäaikoja.

 

Edelleenkään säädökset eivät kuitenkaan ratkaise kaikkia digipudokkuuteen liittyviä huolia. Säädösten vaikutukset vähentävät teknisiä esteitä. Käyttäjällä on oltava toimivat laitteet ja osaaminen, myös terminologian osalta. Ratkaiseva merkitys digipudokkuuden kannalta on, että "todellista" digitukea on saatavilla. Säädökset eivät edelleenkään kokonaan poista myöskään vaihtoehtoisten toimintatapojen tarvetta.

 

Kuluttajien ja järjestöjen on oltava valppaina ja käytettävä vähintäänkin sitä palautemekanismia, mikä kuhunkin digitaaliseen palveluun on liitetty!

 

18.8.2025

SUOMALAINEN NAISLIITTO

SAAVUTETTAVUUSTOIMIKUNTA

SOILE HAKOLA

 ___________________________________________________

 

 22.4.2025

Hallituksen on pidettävä nyt lupauksensa ja helpotettava digipudokkaiden ahdinkoa

Digiongelmiin ja niiden ratkaisuvaihtoehtoihin ei äsken käydyissä kunta- ja aluevaltuustovaaleissa juurikaan puututtu. Digipudokkaiden ahdinko kuitattiin vaaliohjelmissa muutamalla yleisluontoisella toteamuksella kohennusten tarpeesta.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus tutkailee tällä viikolla talousnäkymiä puoliväliriihessä, vaalikauden kahden vuoden taitekohdassa.

Hallitus on alkutaipaleella torjunut tiukasti uudistusesitykset, joita ei ole kirjattu hallitusohjelmaan. Digiongelmat siellä mainitaan. Hallitus sanoo ehkäisevänsä digisyrjäytymistä ja mm. varmistavansa tarvittaessa asioinnin kasvokkain tai puhelimitse.

Hallituksen olisi nyt toteutettava tämä lupauksensa ja pantava vireille lainsäädäntö, jotta jokaiseen kuntaan saadaan kuntien hallinnoimat digitukipisteet.

Suomalaisen Naisliiton Saavutettavuus-toimikunta toimitti ennen vaaleja ympäri maata ilmestyviin lehtiin mielipidekirjoituksen, jossa ihmeteltiin digiongelmien vähäistä huomiota huhtikuun vaaleissa. Kirjoitus julkaistiin useissa lehdissä. Ilkka-Pohjalainen teki tekstistä vielä oma-aloitteisesti kuunteluversion.

Toimikunta ottaa hallituksenkin toimet nyt vaalikauden puolessa välissä seurantaan. Jäsenet tutkivat, syntyykö neuvotteluissa ratkaisuja digiahdingon helpottamiseksi. Lopputulokseen otetaan jälleen julkisesti kantaa. Luodaan osaltamme painetta uudistuksiin.

Päättäjien välinpitämättömyyttä digiongelmista ei voi ymmärtää. Kyse on mittavasta epäkohdasta. Noin 600 000 suomalaista ei selviydy itsenäisesti digiympäristössä. Yli puolet tästä joukosta sinnittelee arjessa täysin vailla digitaitoja.

Ilman digilaitteita ja digitaitoja elävälle jopa matkalippujen osto alkaa olla mahdotonta ja asioiden sujuva hoito terveyspalveluista pankkiyhteyksiin takkuilee pahasti.

Kuntia ja hyvinvointialueitakaan mikään ei estä korjaamasta digiongelmia itsenäisesti. Palveluiden takaaminen kaikille tulee taloudellisesti ahtainakin aikoina halvemmaksi kuin heitteillejätön moninaiset seuraukset.

Kunnat eivät voi liioin väistää vastuutaan vetoamalla siihen, että monet järjestöt tekevät jo erittäin arvokasta työtä digipulmien helpottamisessa. Tätä apua ei ole tarjolla kaikkialla maassa eikä auttajilla ole siihen aina riittäviä valtuuksia. Tukipisteet tulisi taata lailla.

Kirsti Pohjonen

Saavutettavuus-toimikunta pj.

Suomalainen Naisliitto

_____________________________________________________________________

3.10.2924

Suomalainen Naisliitto hyväksyy vain naisia jäseniksi

Lapin Kansan näköislehdessä (2.9.2024) uutisoitiin Helsingin Suomalaisen Klubin päätöksestä olla hyväksymättä naisjäseniä. Myös Helsingin Sanomat on jo useana päivänä julkaissut uutisia ja mielipiteitä Suomalaisen Klubin jäsenäänestyksen tuloksesta. Päätös ei suinkaan ollut yksimielinen. Kaksi kolmasosaa oli naisten jäsenyyden kannalla. Pieni enemmistö torppasi. Seuraako jäsenkato, se nää nähtäväksi? Keskustelua se ainakin on tuottanut.

 Nyt on jo Suomalaisen Klubin puheenjohtaja jättänyt välittömästi tehtävänsä, muutama muu eronnut mm. professori, sellotaiteilija Seppo Kimanen. Kaksi syksyn tapahtumaa on jouduttu perumaan äänestystuloksen takia, koska esiintyjät ovat katsoneet päätöksen loukkaavan heidän arvomaailmaansa. Klubin syyskauden ministerilounaiden vieraita elinkeinoministeri Wille Rydmanin (ps) ja puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) arvomaailmaa ei päätös hetkauta.

 Somessa ihmetellään naisjärjestöjen tavasta olla hyväksymättä miehiä jäsenikseen. En tiedä muiden naisasiaa ajavien yhdistyksien säännöistä, mutta totta on, että Suomalaisen Naisliiton jäsenyhdistyksiin jäseniksi pääsee vain naiset. Naisliiton tarkoitus on toimia puolueisiin sitoutumattomana ja eri uskontokunnista ja kaikista yhteiskuntaluokista olevien naisten järjestönä. Naisjärjestöt ja naisasiaa ajaneet yhdistykset on perustettu aikana, jolloin naisten oikeuksia ajoivat vain naiset. Eiköhän se ole vieläkin maan tapa?

 Raili Ilola, vpj.

Suomalainen Naisliitto

________________________________________________________________________

Tuulikki Ritvanen kirjoittaa 27.4.2024

 Himolukijan mansikkapaikka: Rakas Eeva Kilpi, Nämä juhlat jatkuvat vielä

Oikean mansikkapaikan löysin, kun sain luettavakseni Anna-Riikka Carlsonin kirjoittaman kirjan Eeva Kilvestä. Kirja oli nautintoa alusta loppuun.

Kustantajana Anna-Riikka Carlson tunsi Eeva Kilven tuotannon ja piti siitä kovasti. Sitten, tavattuaan kirjailijan, hän tunnustaa: Sinä jäit minuun. Aloin kirjoittaa kohtaamisistamme muistiinpanoja… sitten sinä ehdotit, että kokoaisin ne kirjaksi.

Lämpimästi kirjailijan vanhenevaa olemusta seuraten, hänen elämäänsä ja teoksiansa muistellen ja siteeraten kirja tuo lukijalle elävästi ja kauniisti koko Kilven tuotannon, ajatusmaailman ja eetoksen. Taidolla Carlson liittää Kilven ja omat elämänkokemuksensa vyyhdeksi arkea ja juhlaa, lukemista, kirjoittamista ja kokemista.

Eeva Kilpi sanoo haluavansa kirjoittaa kauniita, totuudellisia ja aitoja kirjoja. Vilpittömyys on kestävämpää kuin tekninen taituruus. Hän näkee kauneutta luonnossa, eläimissä ihmissuhteissa, mutta myös välinpitämättömyyttä ja rumuutta, mikä tekee hänet surulliseksi ja vihaiseksikin. Hän uskaltaa tarpeen tullen suuttuakin hyvän asian puolesta.

Aika ja metsä ovat arvokkainta. mitä voimme toisillemme antaa, nyt 96-vuotias Eeva Kilpi sanoo kirjassa.

 Eeva Kilpi ja Suomalainen Naisliitto

 Tulee mieleen lähes kymmenen vuoden takainen Eeva Kilven vierailu Helsingin yhdistyksessä.

Olin tuolloin virkistystoimikunnassa ja ajattelimme kutsua hänet Aurorankadulle. Olihan häneltä juuri ilmestynyt pitkästä aikaa kirjoja, Sininen, Punainen ja Valkoinen muistikirja. Lahden kaupunginteatteriin oli tulossa hänestä tehty näytelmä.

Laadimme Kilvelle pitkän kutsukirjeen. Aikamme odotettuamme saimme viestin. Sisaren kuolema oli järkyttänyt häntä niin, että hän sanoi voimansa valuneen pois eikä hän uskonut voivansa kertoa meille enää mitään sellaista mitä ei hän olisi jo kirjoissaan kertonut.

Olin seuraavana kesänä mökillä ja eräänä päivänä huomaan puhelimestani, että Eeva Kilpi soittaa! Hän oli tullut toisiin ajatuksiin. Hän sanoi selvinneensä suurimmasta masennuksestaan ja sanoi mielellään tulevansa, jos kutsu on vielä voimassa. Olihan se!

Mieleeni on erikoisesti jäänyt, miten ihastuksissaan hän oli kirjastostamme. Hän ei ollut osannut ajatella, että me arvostimme niin paljon kirjoja. Hän jäi sinne unelmoimaan niin kauaksi aikaa, että hänet piti todella houkutella sieltä lähtemään kotiin.

Minulla oli mukana hänen kirjansa Muistojen aika. Siihen hän kirjoitti omistuskirjoituksen Sydämellisin kiitoksin 18.10.2016 Suomalaisen Naisliiton Helsingin osaston kodissa.  Kodissa! Voisiko sen lämpimämmin sanoa?

Helsingin osasto kävi Lahdessa katsomassa Eeva-näytelmän ja mukaan saimme Siiri Äiteen, Naisten Äänen suojelijan. Väliaikakahveilta huomasin Siirin hetkeksi hävinneen. Vähän jo ennätin huolestua; hän oli aina niin nopea käänteissään. Sieltä Siiri tuli hetken päästä konjakkilasi kädessään: Tämä se on poikaa kahvin kanssa. Pittää pirteenä koko ropan, tuumasi tuolloin 91-vuotias Siiri.

Evakkotyttöjä kumpikin, Eeva ja Siiri. Siiri ei juuri lukenut eikä kirjoittanut, Eevalle kirjat ja kirjoittaminen olivat koko elämä. Suomalaisia sisukkaita naisia molemmat!

 --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

 

LUCINA KASVATTI RAUHANTEKIJÖITÄ  yli 100 VUOTTA SITTEN

Rakkaus on Lucina Hagmanille suurin kaikista. Kirjassaan KASVATUS RAKKAUTEEN hän sanoi mm:

   Tieto katoo, viisaus tulee voimattomaksi, mutta rakkaus ei milloinkaan katoa. Pankaamme tiedon ja viisauden ja suuruuden sijaan rakkaus, niin olemme löytäneet avaimen uuteen elämään kansojen kesken. Rakkauden puhdas oppi on oleva se uudisviljelys, jota me tahdomme harjoittaa ja joka lopullisesti on ravitseva kaikki maailman kansat.

   Rakkauden onnea tuottava salaisuus on siinä, ettei se omaansa etsi. Se antaa eikä ota. Se ei kadehdi, kosta eikä himoitse. Nero ja valtioviisaus, väkipakko ja tappoaseet seuralaisineen, ovat kantaneet tuskaa ja kuolemaa kilvessään, muta rakkauden aate on tulevan elämän saattajana. Rakkauden aatetta ei voi kukaan meiltä riistää, sitä viljelkäämme ja sen palvelijoiksi tehkäämme kaikki nousevat sukupolvet. Ennen ei lopu vääryys ja väkivalta maan päältä, ei yksityisestä eikä kansainvälisestä elämästä ennen kuin rakkaus on kohonnut ihmisluonnoksi ja johtaa ihmisten toimet. Rakkaus on oleva meidän määrämme pää.

   Se rakkaus, johon Lucina Hagman tahtoo kaikki kasvattaa, ei ole pehmeää ja hempeää tunteilemista ja myöten antamista, vaan se on rehellistä, voimakasta jaa syvää tunnetta. Se on rakkautta, joka tukee ja nostaa, vapauttaa ja ilahduttaa. Se antaa paljon, mutta se vaatii myös paljon. Ja tämä rakkaus on kohdistettava niin isänmaahan kuin koko ihmiskuntaan, niin lapsiin kuin aikuisiin, niin miehiin kuin naisiin.

Naisten Ääni- lehti 1.kesäkuuta 1933, No 10 s. 138 Lucina Hagmanin 80 v päivän 5.6.1933 kunniaksi, ote kirjoittaja HC:n eli Helle Cannelinin tekstistä.          

Kirjoitti Kirsti Ojala  Oulussa 28.10.2023

Katso tiedosto sivun alareunasta!