Naisliiton kansalaisaloitteella on puolet matkasta vielä edessä.   Kesällä voi allekirjoitusten keräämiseksi jalkautua ulos vaikkapa ystäväjoukon kanssa

Suomalaisen Naisliiton kansalaisaloite Digitukipiste joka kuntaan ohitti 16. toukokuuta puolen välin paalun. Vielä on siis aikaa pyrkiä tavoitteeseen - vähintään

50 000 kannatukseen, jotta aloite etenee eduskunnan käsittelyyn ja lainsäädäntöön.

   Kesä laventaa mahdollisuuksia. Suven lämmössä on helppoa lähteä toreille ja erilaisiin tapahtumiin hankkimaan allekirjoituksia. Mukaan tarvitaan vain nippu hankkeesta kertovia esitteitä ja myös paperilomakkeita niitä ihmisiä varten, jotka haluavat antaa äänensä paikan päällä.

   Kannatusten keräyksestä voi tehdä ystäväjoukon kanssa vaikkapa kesäretken. Osalle joukosta huomioliivit päälle ja porukalla liikkeelle. Asia on tärkeä, Naisliitto saa mainosta ja kerääjät hyvän mielen.

Naisliiton aloitetta eteenpäin vievä Saavutettavuus-ryhmä kokeili äsken, miten keräys ulkona sujuu. Kuuden naisen ryhmä yllättyi Vaasan torilla. Iso osa aloitteen kannattajista allekirjoitti sen mieluiten heti paperiselle lomakkeelle. Olimme uumoilleet, että esitteen ehdottama nettikannatus olisi valtavirtaa.

   Kuuden kuukauden kampanjan toisella puolikkaalla päähuomio on siinä, miten aloitteelle saadaan lisää julkisuutta ja sitä kautta lisää allekirjoituksia.

Jalkautuminen ihmisjoukkoihin on yksi keino.

Saavutettavuus-ryhmä alkoi toukokuun alussa mainostaa aloitetta somessa Liiton Facebook- ja Instagram-sivuilla. Mainos kertoo aloitteen sisällön ja osoitteen. Tekstin vieressä on tunnetun henkilön kuva. Puhekuplassa tukijamme ilmoittaa, että hän allekirjoitti jo aloitteen ja kehottaa katsojaa tekemään samoin.

   Toukokuun alusta lähtien yksi henkilö on kerrallaan esillä 10 päivää. Ministeri Sirkka-Liisa Anttila aloitti sarjan. Häntä seurasi taiteilija ja entinen kansanedustaja Mikko Alatalo. Toukokuun lopun aloitetta mainostaa sarjakuvataiteilija, Fingerporin luoja Pertti Jarla.

Kuusi muuta tunnettua henkilöä ovat mukana vielä kesä- ja heinäkuussa. Käykää katsomassa, keitä he ovat ja tehkää kuten he toivovat: allekirjoittakaa aloite.

Sen voi tehdä hetikin osoitteessa https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/13077 tämän otsikon alta: Kunnille kuuluu velvollisuus järjestää digitukea julkisena palveluna. Mainosten teho kasvaa tuntuvasti, jos sekä Liiton jäsenet että Liiton ystävät jakavat sitä somessa eteenpäin.

  Saavutettavuus-ryhmä lähetti jo ennen aloitteen avausta satoja aloitteesta kertovia viestejä ympäri maata eri järjestöille ja yhdistyksille. Niiden toivottiin levittävän viestiä kannatuksesta niin omille jäsenilleen kuin rinnakkaisliitoille. Medialle lähti omat kirjeet ja toiveet jutuista.

Suomalaisen Naisliiton kuusi yhdistystä ovat tehneet yhteistyötä Saavutettavuus-ryhmän kanssa aloitteen julkitulosta lähtien. Niillä on nyt omilla alueillaan Torniossa, Oulussa, Vaasassa, Jyväskylässä, Hämeenlinnassa ja Helsingissä useita tapahtumia aloitteen edistämiseksi.

  Yhteistyösuhteita on matkan edetessä syntynyt ja niitä haetaan yhä lisää. Mm. Naisjärjestöjen Keskusliitto, Nytkis, Naisasialiitto Unioni, UNWomen, Martat ja Luustoliitto jakavat Naisliiton viestejä omilleen. Naisliitto puolestaan levittää näiden kumppaneiden sanomia omilla sivuillaan.

  Rahallisesti kampanjaa ovat Liiton ulkopuolelta auttaneet Opetusneuvos Hilja Vilkemaan säätiö ja Suomen Naisyhdistys.

Naisliiton aloite on tärkeä ja tarpeellinen. Noin 600 000 ihmistä on syrjäytynyt täysin digipalveluista. Näiden digipudokkaiden lisäksi sadat tuhannet kokevat digipalveluiden käytössä vaikeuksia.

   Digitalisaation hurjan vauhdin vahvistavat vaikkapa päivittäiset uutiset. Julkisissa palveluissakin asiat hoidetaan yhä useammin sähköisesti. Niin toimivat mm. vakuutuslaitokset, pankit, Kela, posti ja verottaja.

  Esimerkiksi: Pirkanmaan hyvinvointialueella avautui toukokuussa digiklinikka, uusi kanava terveyspalveluihin. Tavoite on, että 80 prosenttia yhteydenotoista ratkaistaan ilman ohjausta kivijalkapalveluihin. Klinikka toimii mobiilisovelluksella tai verkkoselaimen kautta. Sisään pääsee, kun lataa Oma-Pirha-sovelluksen älypuhelimeen tai tablettiin.

Kaikilla ei ole kuitenkaan tietokonetta tai älypuhelinta eivätkä kaikki osaa tai pysty niitä käyttämään. Digi syrjäyttää. Arjen ahdinkoa lisää vielä, että yksinkertaisetkin asiat kuten juna- tai eri tilaisuuksien lippujen hankinta etääntyy monelta ulottumattomiin.

  Kansalaisaloite on yksi keino herättää päättäjät korjaamaan nämä mittavat ongelmat.

  Monissa kunnissa kansalaisopistot, eri järjestöt ja kirjastot tekevät ansiokasta työtä perehdyttäessään ihmisiä digimaailmaan. Sitä pitää edelleen tukea ja rahoittaa. Se ei silti yksin riitä. Tätä tukea ei saa kaikkialla maassa.

  Naisliiton aloite pyrkii siihen, että laki takaa koko maahan pysyvät digitukipisteet, joissa kansalainen voi asioida vaitiolovelvollisen henkilökunnan ohjauksella turvallisilla laitteilla ja luottaa siihen, että henkilötiedot ja asioinnin aihe pysyvät salassa.

 

Aloitteen sisältö

Esitämme, että hallitus valmistelee ja vie eduskunnan päätettäväksi lainsäädännön, jolla kaikki kunnat velvoitetaan perustamaan digitukipisteet alueelleen. Pisteiden verkon täytyy olla niin tiheä, että palvelut ovat myös esikaupungeissa ja syrjäkylillä asuvien saavutettavissa.

Perustuslaki takaa kaikille kansalaisille yhdenvertaisen kohtelun. Tämä ei toteudu, kun Suomessa on nyt useita satoja tuhansia ihmisiä, digipudokkaita, jotka ovat täysin syrjässä digitaalisista palveluista. Heidän lisäkseen tuhansille ihmisille digilaitteiden käyttö tuottaa vaikeuksia.
Lainsäädännön pitää taata, että kuntien tukipisteissä on riittävä, vaitiolovelvollinen henkilöstö. Avustajien tehtävien tulee ulottua asioitaan digitaalisesti hoitavan henkilön neuvomisesta siihen, että asiointi hoituu teknisesti asiakkaan puolesta.

Avustajalla ei ole oikeutta puuttua asioinnin tai viestinnän asiasisältöön, mutta hänellä on velvollisuus erityisesti viranomaisasioinnissa tarvittaessa kertoa, minkälaisia tietoja ja liitteitä asiakirjojen täyttämisessä tarvitaan.

Perustelut
Julkisen hallinnon päätöksillä pyritään yhä suurempi osa asioinnista hoitamaan digitaalisesti. Digitaalisuus lisääntyy nopeasti kaikilla elämän alueilla. Aloitteen tavoitteena on lainsäädäntö, joka tuo digitaaliset palvelut kaikkien ulottuville ja pitää siten kaikki kansalaisryhmät mukana yhteiskunnassa. Myös hallintolain periaatteiden mukaan kansalaisille tulee antaa asiansa hoitamiseen neuvontaa.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on kirjaus: ”Ehkäistään digisyrjäytymistä ja huomioidaan eri käyttäjäryhmien tarpeet ja digitaalisten ratkaisujen helppokäyttöisyys. Varmistetaan kasvokkain ja puhelimitse asiointi tarvittaessa."
Digisyrjäytymiseen on monia syitä. Digipudokkailla ei ole välttämättä varaa hankkia laitteita. Jos ei ole rahaa lääkkeisiin, ei sitä riitä älypuhelimeenkaan. Palveluista syrjäytyneet eivät useinkaan osaa käyttää digilaitteita tai pelkäävät niiden käyttöä. Monet sairaudet, vaikkapa sormien vapina ja vammat tai kielitaidon puute estävät laitteiden käytön.
Avuksi tarvitaan lainsäädännön takaamat palvelut, apu ilman digiä eläville kuin myös vaikeuksia digin kanssa kohtaaville.
Monet tahot, kuten järjestöt ja pankit, tekevät ansiokasta työtä ihmisten digikouluttamiseksi, ja tätä työtä kannattaa ja pitää edelleen tukea. Parhaimmillaankaan tämä tuki ei kuitenkaan tavoita erityisesti matalimmin koulutettuja ja kaikkein iäkkäimpiä.
Näitä palveluita ei ole liioin tasaisesti kaikkialla maassa. Ne toimivat paljolti järjestöjen tuella. Jos se tuki tyrehtyy, palvelu katoaa. Siksi digitukipisteiden toiminnan ja rahoituksen pitää perustua lainsäädäntöön.
Vapaaehtoisvoimien palveluista ei ole liioin apua, kun vaaditaan vahvaa tunnistautumista. Pankkitunnuksia ei saisi antaa edes läheisille. Niin kuitenkin asioiden sujuvoittamiseksi usein tehdään.
Yksineläjien määrä kasvaa, eikä kaikilla ole lähipiirissään ihmisiä, joita he voisivat valtuuttaa asioimaan puolestaan. Kun lainsäädäntöä julkisena palveluna järjestettävästä digituesta valmistellaan, olisikin syytä selvittää, voiko – ja millä edellytyksillä – digitukipalvelussa työskentelevä henkilökunta asioida asiakkaansa puolesta.
Koko kansantalous hyötyisi, kun kaikki kansalaiset saisivat tarvitsemansa palvelut sujuvasti. Tutkijat todistavat, että syrjimättömyys on ikääntyvän yhteiskunnan etu.
Digipudokkuus ei ole liioin ohimenevä ongelma. Tekniikka kehittyy niin vauhdikkaasti, että ilman apua kaikki eivät jatkossakaan selviydy. 

Vastuuhenkilöt
Pirkko Keskinen
Anneli Mäkinen
Kirsti Pohjonen
Soile Hakola
Maija Kauppinen-Tiilikainen
Vuokko Kangassuo