Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii, että hallituksen kolmannessa lisätalousarviossa varmistetaan riittävä tuki kunnille ja kansalaisjärjestöille naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi ja uhrien auttamiseksi. Lähisuhdeväkivaltaa kokevat naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa koronapandemiassa, sillä väkivallan riski on kasvanut kodeissa poikkeustilan aikana. Koronakriisin rajoitustoimenpiteiden vaikutukset naisten turvallisuuteen tulee huomioida.

Tavoitteeksi on nostettava naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisy ja avun tarjoaminen, kun koronaepidemiaan liittyviä toimia suunnitellaan ja resursoidaan. Hallituksen tulee mitä pikimmin selvittää, miten kunnat ja järjestöt pystyvät näissä olosuhteissa vastaamaan palveluiden lisääntyneeseen kysyntään.

”Naisjärjestöt tekevät Suomessa merkittävää työtä naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi ja väkivaltaa kokeneiden auttamiseksi. Järjestöt ovat mukauttaneet toimiaan ja ovat esimerkiksi lisänneet chat-palveluita ja puhelinpalveluita eri kielillä. Työn edellytykset tulee turvata lisäämällä järjestöjen taloudellisia resursseja”, Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet painottaa.

YK:n tasa-arvojärjestö UN Women ja YK:n pääsihteeri António Guterres pitävät naisiin kohdistuvan väkivallan riskiä niin korkeana ja vaarallisena, että on alettu puhua ”varjo-pandemiasta”. YK vaatii, että valtiot varaavat rahoitusta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisille toimille.

On myös varauduttava siihen, että koronaepidemian vaikutukset näkyvät esimerkiksi turvakodeissa vasta viiveellä. Turvakodeille, avopalveluille, auttaville puhelimille ja muille matalan kynnyksen palveluille on suunnattava pikaisesti selvästi nykyistä enemmän resursseja. Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeustoimijoilta lukuisia huomautuksia naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä ja väkivallan vastaisten toimien sekä niiden rahoituksen riittämättömyydestä. Suomen on näytettävä esimerkkiä koronakriisissä siinä, miten se huomioi lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden turvallisuuden.

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Lisätietoja:

Eva Biaudet, puheenjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 050 512 1846

Terhi Heinilä, pääsihteeri, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 040 530 5544, terhi.heinila@naisjarjestot.fiMaria Mailasalo, vaikuttamisen suunnittelija, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 050 475 4256, maria.mailasalo@naisjarjestot.fi

Naisten Ääni

Suomalaisen Naisliiton verkkojulkaisu Naisten Ääni tuottaa 100-vuotiaalle Suomelle uutta historiaa. Naisten Äänen kautta Suomi on saanut lahjaksi jo 750 naiselämäkertaa. Joukossa valtakunnan merkkinaisia, paikallisia vaikuttajanaisia, yhdistysaktiiveja, naisia eri ammateissa, mutta ennen kaikkea ihan tavallisia suomalaisnaisia kaupungeista ja maaseudulta, 1700-luvulta nykypäiviin.

Naisten Ääni julkaisuun kirjoittajat muistuttavat kansalaisyhteiskunnan tärkeydestä. Meistä jokainen rakentaa omalla elämällään tätä yhteistä maatamme. Meistä jokainen voi myös vaikuttaa.

Naisten Ääni on luonut uutta historiakuvaa ja aineistoa tutkimukselle. Siinä julkaistut elämäkerrat tuovat selvästi esille, miten suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan eri muodot toteutettiin ensin paikallisten yhdistysten toimesta. Ne perustivat koteja vanhuksille. Ne keräsivät varat kirjastoille. Ne painostivat kunnat järjestämään kouluruokailun.

Samoin Suomen maabrandi, koulutus oli nimenomaan äitien ansiota. Äidit luopuivat omista hankinnoistaan, varmistaakseen sen, että kaikki lapset saavat käydä koulua niin kauan kuin ”päätä riittää”. Entäs sitten ompelukone. Se nousee keskeiseksi kansannaisten vapautumisen symboliksi.

Naisten Ääni ei jää vain juhlavuoden hankkeeksi. Se on avoinna uusille tarinoille myös vuoden 2017 jälkeen ja siihen kerätty aineisto on pysyvästi tutkijoiden, toimittajien, kirjailijoiden ja kaikkien meidän käytettävänä.

Lue suomalaisten naisten elämäkertoja www.naistenaani.fi ja seuraa Naisten Ääntä somessa.

Suomalainen Naisliitto

Suomalainen Naisliitto on vuonna 1907 perustettu, poliittisesti sitoutumaton naisasiajärjestö. Se edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta, aktivoi naisia osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan, korostaa yhteisöllisyyttä sekä kannustaa naisia kasvamaan henkisesti ja kehittämään itseään. Toimintaa ohjaa vuosittain vaihtuva teema ja toimintasuunitelma.

V 2020 teema:

Naiset mukana teknologian kehityksessä

Naisten Ääni-kilpailun voittajat julkistettiin 14.11.2020 Hämeenlinnassa

Onnea voittajille ja kiitos kilpailun osallistujille!

1. palkinto Hanna Ahrnberg, Firkko Fihlman-äänellä itkijä ja yhteisöllisyyden puolesta puhuja
http://www.naistenaani.fi/pirkko-fihlman-aanella-itkija-ja-yhteisollisyyden-puolesta-puhuja/

2. palkinto Lahja Laitinen, Lahja Laitinen , ATK-alan pioneeri 
http://www.naistenaani.fi/lahja-laitinen-atk-alan-pioneeri/

3. palkinto Ronja Koistinen, Naisten ketju-pohjoiskarjalainen Tiina Hautamäki,
http://www.naistenaani.fi/naisten-ketju-pohjoiskarjalainen-tiinan-hautamaki/

Minna Canth seminaari ja Naisten Ääni puheet katsottavissa vasemman reunan linkistä Naisten Ääni.

NAISTEN ÄÄNI -KIRJOITUSTEN KERUU JATKUU ! www.naistenaani.fi

Suojautukaa tarttuvalta taudilta! THL:n ohjeita vas.reunan linkistä.