Mediatiedotteet

Mediatiedote 2023/1

Suomalainen Naisliitto ry

Aurorankatu 17 a 11

00100 Helsinki                                                                                   &n bsp; 19.1.2023                                                                                                                                     &n bsp;                      

115-vuotias Suomalainen Naisliitto reagoi tasa-arvotyöllään yhteiskunnan tarpeisiin

Suomalainen Naisliitto edistää elämänkaarensa eri vaiheita elävien naisten asemaa ja tasa-arvoa. Liitto tuo rohkeasti esille yhteiskunnallisia epäkohtia ja tukee jäsenyhdistyksiä tasa-arvotyössä.

Suomalainen Naisliitto juhli 115-vuotista olemassaoloaan vuonna 2022. Juhlia järjestettiin sekä valtakunnallisesti että Suomalaisen Naisliiton jäsenyhdistyksissä. Naisliitto on vuosikymmenien varrella ollut mukana keskeisimmillä naisten aseman ja tasa-arvotyön kehittämisen alueilla.

Vuosi 2023 on vaalivuosi, mikä tarkoittaa Naisliitolle aktiivisen toiminnan aikaa. Naisliitto aktivoi edelleen jäseniään sekä yleensäkin naisia äänestämään. Jokaisen kuuden jäsenyhdistyksen paikkakunnalla järjestetään vaalipaneeli, johon kutsutaan naisehdokkaita kaikista puolueista keskustelemaan ajankohtaista aiheista. Tilaisuudet ovat avoimia, ja niistä tiedotetaan laajasti, joten yleisöllä – sinullakin – on mahdollisuus tulla kysymään ja keskustelemaan.  Suomalainen Naisliitto pitää tänä vaalivuonna esillä erityisesti seuraavia aiheita: hyvinvointivaltion tulevaisuus ja turvallinen Suomi naisille.

Suomalaisen Naisliiton Helsingin yhdistys järjestää 10.2.2023 vaalivuoden Ajankohtaisseminaarin aiheesta Sata naista eduskuntaan. 

Suomalainen Naisliitto on perustamisestaan lähtien pitänyt tärkeänä naisten äänestysaktiivisuuden parantamista, naiskansanedustajien määrän lisäämistä ja naisten aseman parantamista lainsäädäntöteitse.

Kesäkuussa 1907 joukko nuorsuomalaisia naisia perusti ilon, kauneuden, rauhan ja laupeuden jumalan Balderin salissa Helsingissä Suomalaisen Naisliiton. Osanottajat olivat ympäri maata Lapista Karjalaan, Savosta Hämeeseen, Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen. Kaikilla heillä oli tavoitteena perustaa yhdistys,  joka edistää yhteiskunnallisia parannuksia, lähentää  kansanluokkia toisiinsa ja syventää kansallista yhteistuntoa.

Suomalainen Naisliitto oli jatkoa naisasiakeskeiselle järjestäytymiselle, joka oli alkanut 1800-luvulla aatteellisen aktivoitumisen myötä ja säätyläisten johdolla. Yksi tavoitteista oli naisten ääniokeus, joka toteutui vuonna 1907. Ehdolla oli 62 naista, joista eduskuntaan valittiin 19. Heistä vain kaksi oli nuorsuomalaisia. Huonon vaalituloksen seurauksena syntyi Naisliitto. Vuoden 1908 vaaleissa naisia pääsikin eduskuntaan 25, joista kolme nuorsuomalaista. Pari vuotta myöhemmin Naisliitto katkaisi napanuoransa Nuorsuomalaiseen puolueeseen ja on siitä lähtien ollut sitoutumaton valistusjärjestö. 

Naiskansanedustajat uudistivat 1900-luvun ensi vuosikymmeninä lakeja: avioliittolakia, aviopuolisoiden omaisuus- ja velkasuhteita, naisten virkanimityksiä. He ehdottivat naisten naimaikää korotettavaksi viidestätoista kahdeksaantoista vuoteen, anoivat lisää kätilöitä ja naisille talousopetusta. Sinnikkäistä yrityksistä huolimatta uudistukset olivat kiven takana. Esimerkiksi vuoden 1734 avioliittolaki uudistettiin vasta 1929 ja naispappeus, josta Naisliitossa ensimmäisen kerran puhuttiin jo 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, toteutui vasta 1988. Kaksi vuotta aikaisemmin oli hyväksytty tasa-arvolaki.  

115 vuoden aikana Naisliitolla on ollut hyvät, aikaansa edellä olevat johtajat. Fil. tri Tekla Hultin oli ensimmäinen naistoimittaja, fil. tri Maikki Friberg  Naisten Ääni-lehden perustaja ja kirjastoneuvos Helle Kannila Suomen kirjastolaitoksen luoja. Professori Lucina Hagman taas perusti Naisliiton lisäksi kaksi muuta yhdstystä: Suomen Naisyhdistyksen ja Marttaliiton. Hänen syntymästään on tänä vuonna kulunut 170  vuotta, minkä Suomalainen Naisliitto huomioi tämän vuoden toimintaohjelmassaan.

Kaikkien edellä olevien naisten esikuvana on ollut kirjailija Minna Canth, jonka nimikkoseminaariin naisliittolaiset kokoontuvat edelleen kaksi kertaa vuodessa. Tukena heillä on ollut toista sataa vuotta Canthin kuulu lause: Naisten oikeudet ovat ihmisyyskysymys, ja naisten tulee edistää ihmisyyttä.    

 

 

   

                                                                           

 

 
< Tammikuu 2023 >
Ma Ti Ke To Pe La Su
26272829303101
02030405060708
09101112131415
16171819202122
23242526272829
30310102030405