Naisuutiset
|
||||||||
|
|
||||||||
|
||||||||
|
|
||||||||
|
||||||||
|
|
||||||||
|
|
|
||
|
NJKL julkilausuma 13.11.2025
Pakottava kontrolli täytyy kriminalisoida
Suomessa pakottava kontrolli ei ole rikos. Pakottava kontrolli tarkoittaa pitkään jatkuvaa äärimmäistä henkistä väkivaltaa, jossa ihminen pakottaa toisen määräysvaltaansa. Nykyinen rikoslaki ei huomioi henkistä väkivaltaa jatkuvina tekoina, saati pitkään jatkuvan kontrollin kasautuvia vaikutuksia. Pakottava kontrolli on esimerkiksi jatkuvaa henkistä painostamista, uhkailua ja kontrollointia, jolla tähdätään uhrin itsemääräämisoikeuden murentamiseen.
”Pakottavan kontrollin alla elävän elämä voi ulospäin näyttää aivan tavalliselta”, toteaa Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Silvia Modig. ”Seinien sisäpuolella tekijä kuitenkin määrää, kenen kanssa saa olla yhteydessä, miten toinen saa pukeutua ja tarkistaa puhelimen ja rahankäytön, jakaa viikkorahan ja kieltää oman pankkitilin sekä uhkaa itsensä vahingoittamisella, jos puoliso harkitsee eroa. On sanomattakin selvää, että tällainen käyttäytyminen tulisi tuomita rikoksena.”
Pakottavaa kontrollointia on lähisuhteiden lisäksi myös hoiva- ja hoitosuhteissa sekä uskonnollisissa yhteisöissä. Sitä ilmenee usein myös kunniaan liittyvässä väkivallassa ja ihmiskaupassa ja se voi alkaa jo uhrin lapsuudessa.
Pakottava kontrolli aiheuttaa uhrissa pelkoa ja ahdistusta ja voi johtaa jopa itsemurhayrityksiin. Pyrkimykset irtaantua pakottavasta kontrollista voivat altistaa vakavalle väkivallalle.
EIGE:n, Eurostatin ja FRA:n viime vuonna julkaiseman väkivaltatutkimuksen* mukaan jopa puolet parisuhteessa joskus olleista naisista Suomessa on kokenut parisuhteessaan henkistä väkivaltaa. Emme siis tässäkään puhu vain yksittäistapauksista.
Vaadimme, että Suomi kriminalisoi pakottavan kontrollin Tanskan mallin mukaisesti. Mallissa rangaistavuuden edellytyksenä on, että teot kohtuuttomasti rajoittavat uhrin itsemääräämisoikeutta. Lisäksi tunnusmerkistöön tulee sisällyttää se, että kontrolli on omiaan aiheuttamaan uhrissa pelkoa tai ahdistusta.
Silvia Modig
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
NJKL -Kannanotot /// kannanotto lähisuhdeväkivalta
Pahoinpitely läheisissä suhteissa on virallisen syytteen alainen rikos. Rikosvastuu lähisuhdeväkivallasta ei kuitenkaan toteudu, sillä sen esitutkintaa rajoitetaan ja syytteitä jätetään nostamatta, ilmenee syyttäjien ratkaisukäytäntöjä arvioineesta yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksestä. Syyttämättä jättämistä perustellaan syyttäjien päätöksissä sillä, että osapuolet ovat sopineet asiasta keskenään tai osallistuneet sovitteluun. Tämä jättää väkivallan kokijan alttiiksi väkivallantekijän painostukselle ja ylläpitää mielikuvaa väkivallasta perheen sisäisenä asiana.
”Lähisuhdeväkivalta on rikos, ei riita. Sen täytyy näkyä myös syyttäjien päätöksissä ja sitä kautta väkivallan kokijan tukena”, painottaa Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Silvia Modig.
Selvityksessä tarkastelluissa syyttäjien päätöksissä tuodaan usein esille, että väkivaltaa pidetään vähäisenä, eikä pariskunnan välillä ollut aikaisemmin esiintynyt väkivaltaa. Väkivallasta kuitenkin vain pieni osa tulee viranomaisten tietoon, ja juuri väkivallan jatkuvuutta viranomaisten on ollut hankala tunnistaa.
Pari- ja lähisuhdeväkivalta on sukupuolittunutta: uhreista 74 prosenttia on naisia, epäillyistä väkivallantekijöistä 75 prosenttia on miehiä. Joka kolmas nainen on kokenut väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin taholta. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ehkäisevä Istanbulin sopimus ja EU:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen direktiivi korostavat väkivallantekijöiden syytteeseen ja rikosvastuuseen saattamista. Kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat toistuvasti huomauttaneet Suomea rikosprosessien hitaudesta ja riittämättömistä toimista naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Lähisuhdeväkivallan sovittelu kieltäminen tämän vuoden alusta lukien oli tärkeä edistysaskel kohti naisiin kohdistuvan väkivallan vakavasti ottamista, ja nyt on korkea aika laittaa väkivallan tekijät vastuuseen rikoksistaan. Tämä edellyttää, että lähisuhdeväkivaltarikokset tutkitaan tehokkaasti ja syytteitä nostetaan nykyistä enemmän.
Lisätietoja:
Naisjärjestöjen Keskusliiton toiminnanjohtaja Katri Leino-Nzau, katri.leino-nzau@naisjarjestot.fi, 010 582 9660
Afganistanin tytöt ja naiset
Meryl Streep kertoi YK:n yleisistunnon oheistapahtumassa 26.9.2024, että lintu voi laulaa Kabulissa, mutta tyttö ei, eikä naisten ole sallittua laulaa, lausua tai lukea ääneen julkisesti. Lisäksi koulunkäynti heidän on lopetettava 12 vuoden iässä. Suomi ja 24 muuta maata ovat tuominneet uusimmat naisten oikeuksien rajoitukset Afganistanissa.
Yhteislausunto koskien naisten syrjinnän poistamista Afganistanissa:
Mukana
olevat maat ovat Albania, Andorra, Belgia, Bulgaria, Chile, Kroatia,
Suomi, Honduras, Irlanti, Iselanti, Etelä-Korea, Latvia, Liechtenstein,
Luxembourg, Malawi, Marokko, Moldova, Montenegro, Romania, Slovenia,
Espanja, Ruotsi, Australia, Alankomaat, Kanada ja Saksa.
Suomalainen Naisliitto1.10.2024
Kirsti Vähäkangas toi 106 Raahelaita naista näkyviin
Suomalainen Naisliitto ry palkitsi kunniakirjalla raahelaisen Kirsti Vähäkankaan Minna Canth -seminaarissa Vaasassa 8.10.2023 huomionosoituksena siitä, että Kirsti Vähäkangas on kirjoittanut peräti 106 raahelaisen naisen pienoiselämäkerran Naisten Ääni -hankkeeseen. Naisten ääni -hanke on Suomalainen Naisliitto ry:n vuonna 2015 perustama hanke, jonka tavoitteena on elämäkertojen avulla tehdä näkyviksi suomalaisia naisia oman aikakautensa edustajina ja yhteiskunnallisina toimijoina. Kirsti Vähäkankaan työ raahelaisten naisten esiintuojana on yksi osa hänen sitoutunutta ja laaja-alaista kotiseututyötään.
Kirsti Vähäkangas on toiminut jo vuodesta 1995 alkaen Raahe-seura ry:ssä mm. seuran kotisivujen perustajana ja ylläpitäjänä vapaaehtoistyönä. Hän on kirjoittanut jutun Raahe-seuran Raahen Joulu-lehteen vuosittain jäsenyytensä alusta saakka. Vähäkangas on toiminut auktorisoituna matkailuoppaana 30 vuoden ajan. Opastusten lisäksi hän on toiminut yhdistyksen tiedottajana, rahastonhoitajana ja hallituksen jäsenenä vuosien ajan sekä perustanut yhdistykselle internetsivut ja kirjoittanut niille satoja juttuja Raahen historiasta. Hän on kirjoittanut 15 Raahe-aiheista kirjaa sekä KTV 55 ry:n 50-vuotishistoriikin 1940 - 1990.
Vähäkangas on kirjoittanut jo vuodesta 2014 alkaen Wanhan Raahen joulukalenterin kohteiden esittelytekstit, jotka liittyvät Raahen historiaan, vanhoihin rakennuksiin ja raahelaisiin henkilöihin. Hän on ollut myös kaupunkilehti Raahelaisen avustajana jo vuodesta 1987 alkaen. Hän on jatkanut kirjoittamistaan joulukalenteriin ja Raahelaiseen eläkevuosinaankin - eläkkeellä on toki ollut aikaa myös vapaa-ajan viettoon lasten ja lastenlasten kanssa sekä pihan ja luonnonkukka-alueen hoitoon.
"Itsestäni työmäärä ei tunnu isolta", totesi Kirsti Vähäkangas vastaanottaessaan Suomalaisen Naisliiton kunniakirjaa ja kukkakimppua. Suomalainen Naisliitto arvostaa suuresti Kirsti Vähäkankaan suursaavutusta raahelaisten naisten esiintuomiseksi. Naisten Ääni -tietokannassa on yli 1000 suomalaisen naisen elämäkertaa - ja niistä peräti 10 % kuvaa raahelaisten naisten elämää. Elämäkerrat on ryhmitelty teemoittain. Raahelaiset naiset ovat yhtenä teemana.
Naisten Ääni-hankkeesta on lisätietoja osoitteessa www.naistenaani.fi .
Suomalainen Naisliitto ry:n Naisten Ääni -hankevastaavat
Kirsti
Ojala, kirstiliisaojala@gmail.com , p.040-593 3233
Raili Ilola, raili.ilola1@luukku.com , 040-843 7121
https://www.radiopooki.fi/
https://www.suomalainennaisliitto.fi/doc/Vaasa_2023_Raahen_Seutu.pdf
