Naisten Ääni-kilpailun tiedotteet
Koko tiedote, katso liite alhaalta
1. Palkinto Hanna Ahrnberg,
Pirkko Fihlman- Äänellä itkijä ja yhteisöllisyyden puolustaja
http://www.naistenaani.fi/pirkko-fihlman-aanella-itkija-ja…/
”Sortavalassa isä sai paikan Supisen sahan seppänä ja me asuttiin Jänneksen kadulla, henkilökunnan asunnoissa. Oli helluntain aika ja aika, jolloin minun piti syntyä. Äiti oli hälyttänyt jo kätilön kotiin, ja naapurin rouva oli laittanut vettä lämpiämään. Ja kun kätilö tuli, hän...
2. Palkinto Lahja Laitinen,
Lahja Laitinen–ATK-alan pioneeri
http://www.naistenaani.fi/lahja-laitinen-atk-alan-pioneeri/
Tätä kirjoittaessani olen 77 vuoden ikäinen, pitkä ATK-urani alkoi kuitenkin jo 57 vuotta sitten ollessani 20-vuotias. Opin koodaamaan eli ohjelmoimaan v. 1963 Sveitsissä IBM:n ohjelmointikurssilla ja työskentelin Badenissa Brown Boveri & Cie:n tehtailla (nyk. ABB) ohjelmoijana. Kun palasin Su...
3. Palkinto Ronja Koistinen, Naisten ketju–pohjoiskarjalainen Tiina Hautamäki
http://www.naistenaani.fi/naisten-ketju-pohjoiskarjalainen…/
Äitini Tiina Helena Hautamäki o.s. Sutinen syntyi huhtikuussa vuonna 1964 perheensä esikoiseksi Juuan kuntaan Pohjois-Karjalaan. Perhe asui hänen isänsä kotitilalla, josta isä Veikko kävi muualla töissä ja äiti Aune teki maatilan töitä. Pohjois-Karjalasta mieleen tulee ensimmäisenä ka...
Suomalainen Naisliitto ry TIEDOTE 15.11.2020
Naisten Ääni -kilpailu
Evakon, ATK-velhon ja yh-äidin tarinat palkittiin
Suomalainen Naisliitto palkitsi Naisten Ääni -kirjoituskilpailun voittajat 14.11.2010 Vanajanlinnassa.
Esiraadin valitsemien 12 kirjoituksen joukosta kirjailija Kaari Utrio valitsi kolme parasta. He ovat: Hanna Ahrnberg Helsingistä kirjoituksellaan Pirkko Fihlman – äänellä itkijä ja yhteisöllisyyden puolestapuhuja, Lahja Laitinen Helsingistä omaelämäkerrallaan Lahja Laitinen, ATK-alan pioneeri ja Ronja Koistinen Turusta kirjoituksellaan Naisten ketju – pohjoiskarjalainen Tiina Hautamäki.
Voittajatöitä Kaari Utrio kuvailee monipuolisiksi, poikkeaviksi ja henkilökohtaisiksi.
Pirkko Fihlmanin monipuolinen elämä on näyttävä luku Suomen 1900-luvun historiaa. Hänen aikanaan Suomen kansa on kokenut suuremman muutoksen kuin koskaan aikaisemmin. Evakko, sotalapsi, päiväkodin johtaja, paikallispoliitikko ja itkuvirsiperinteen elvyttäjä osoittaa vahvaa ja luovaa sopeutumiskykyä. Viisas ja sinnikäs suomalainen nainen on kääntänyt ankaratkin kokemukset elämänviisaudeksi palvelemaan heimonsa perinnettä.
Sortavalassa 1930-luvun lopulla syntynyt Pirkko Fihlman päätyi talvisodan syttyessä evakkoon Hämeeseen, josta takaisin rajan taa Antreaan, mutta pian Helsinkiin. Jatkosodan syttyessä hänet lähetettiin sotalapseksi Ruotsiin, josta hän palasi ummikkona vuonna 1945. Tyttöjen ja jenginuorten puolesta työskennellyt yhteisöaktiivi perusti miehensä kanssa vuonna 2001 yhdistyksen Äänellä itkijät. Itse hän on tehnyt satakunta itkua, myös nykyitkuja. Elämäntarina on hyvin kirjoitettu, ja sitä elävöittää itkuvirsiotteet.
Lahja Laitisen menetystarina on modernimpi. Lahjakkuus ja halu omaksua uutta ohjasivat Lahja Laitisen alalle, joka hänen uransa aikana mullisti koko elämäntapamme. Tarina on merkittävä dokumentti suomalaisen naisen osallistumisesta jatkuvaan muutokseen, mutta myös 1940-luvulla syntyneen naisen omaelämäkerta, jossa hän kertoo rohkeasti urastaan ja yksityiselämästään. Hän lähti vuonna 1963 Sveitsiin IBM:n ohjelmointikurssille, palasi Suomeen ja valitsi urapolun pankkimaailmasta, josta jäi 39 työvuoden jälkeen eläkkeelle. Sen jälkeen hän on keskittynyt monipuolisesti liikuntaharrastuksiin: golfiin, itämaiseen tanssiin, keilailuun ja hiihtoon. Lahja Laitinen on myös aktiivinen yhdistysnainen.
Tiina Hautamäen tarina kolmen naispolven kehityksestä kohti sodanjälkeisen Suomen nousu-kautta koskettaa jokaista suomalaista naista. Sitkeä oppimisinto ja matka musiikin mukana Pohjois-Karjalasta maailmalle kertoo sulkeutuneen maan avautumisesta. Samalla se kuvaa Euroopan syrjäisen peräkolkan naisten halua ja kykyä kehittää itseään.
Tarinan keskiössä on kirjoittajan, Ronja Koistisen 1960-luvulla syntynyt äiti, diakonissa-seurakuntasisar, joka oli myös yksinhuoltaja. Tyttären ollessa jo aikuinen Tiina avioitui pohjalaismiehen kanssa, mutta menetti tämän kymmenen vuotta myöhemmin. Avioliitto oli ilmeisen onnistunut, koska tytär toteaa kirjoituksensa lopussa, että äidin on kasvattanut monta vahvaa naista ja yksi mies.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Suomalainen Naisliitto julistivat Naisten Ääni
-kirjoituskilpailun vuosi sitten lokakuussa. Kun kilpailu päättyi maaliskuun lopussa, elämänkerta-kirjoituksia oli tullut 112.
Kirjoitukset luki esiraati, johon kuuluivat johtaja Kirsi Keravuori Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta, lehtori Marjo-Riitta Antikainen Helsingin Yliopistosta sekä toimittajat Kirsti Pohjonen ja Maija Kauppinen Suomalaisesta Naisliitosta. Lopullisen valinnan teki kirjailija Kaari Utrio. .
Voittajat Hanna Ahrnberg, Lahja Laitinen ja Ronja Koistinen palkittiin 900, 600 ja 300 euron rahapalkinnolla 14. marraskuuta Suomalaisen Naisliiton Minna Canth -seminaarissa Vanajanlinnassa.
Kaikki Naisten Ääni -kirjoituskilpailuun osallistuneet pienoiselämäkerrat ovat luettavissa osoitteessa naistenääni.fi.
Teksti: Maija Kauppinen Kuvat: Elisa Putti
Kuvatekstit:
1. EP58785 – Tervehdys teille kaikille, jotka olette uskaltautuneet tänne Vanajanlinnaan tulemaan, totesi kirjailija Kaari Utrio ja lohdutteli, että tällaisia vuosia aina sattuu.
2.EP58850 – Oli vaikeaa, osin raastavaakin, valita 112 kirjoituksen joukosta ne kaksitoista, jotka esiraatimme lähetti Kaari Utriolle, johtaja Kirsi Keravuori kertoi.
3. EP58911 – Tutustuin Pirkko Fihlmaniin itkuvirsikurssilla ja kiinnostuin hänen elämänsä vaiheista, Naisten Ääni -kilpailun voittaja Hanna Ahrnberg avasi kirjoituksensa taustaa. .
4. ER58936 – Äitini Tiina Hautamäki ja hänen vanhempansa olivat melkoisia tarinaniskijöitä, ja kirjoitinkin äitini kanssa tätä tarinaa, kolmannen palkinnon saanut Ronja Koistinen paljasti.
5. EP58954 – Jo pienenä tyttönä sanoin itseäni kovaksi likaksi, itsestään elämäkerran kirjoittanut, toiseksi tullut Lahja Laitinen aloitti puheenvuoronsa.
6. EP58931 Naisten Ääni -kirjoituskilpailun palkitut ja palkintoraati yhteiskuvassa: palkitut Hanna Ahrnberg (vas.) Lahja Laitinen ja Ronja Koistinen vierellään palkintoraatilaiset Maija Kauppinen, Kaari Utrio, Kirsi Keravuori ja Kirsti Pohjonen. Kuvasta puuttuu esiraadin neljäs jäsen Marjo-Riitta Antikainen.
12 askelta suomalaisen naisen kehityksessä
Kirjailija Kaari Utrio aloitti lauantaina 14.11.2020 Suomalaisen Naisliiton Minna Canth -seminaarin esitelmällään 12 askelta suomalaisen naisen kehityksessä. Kukin askel kertoi, mitä lainsäädännöllisiä, naisen asemaa parantavia uudistuksia on 150 vuoden aikana vuonna saatu.
1841 tyttökoulut
1864 naimattoman naisen täysivaltaisuus
1879 elinkeinovapauslaki
1901 yliopistoon ilman erivapautta
1906 äänioikeus ja vaalikelpoisuus
1917 kunnallinen äänioikeus ja vaalikelpoisuus
1926 valtion virkoihin ilman erivapautta
1930 avioliittolaki
1986 tasa-arvolaki
Yllä yhdeksän suomalaisen naisen asemaa kohentanutta lakia. Tärkeimpiä niistä on vuonna 1930 voimaan astunut avioliittolaki. Sen saaminen vaati naisilta 23 vuoden ponnistelut.
Jo ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan valtiopäivillä 1907 naiskansanedustajat ehdottivat, että anottaisiin Hänen Keisarilliselta Majesteetiltaan lupaa valmistuttaa esitys avioliittoa sekä aviopuolisoiden omaisuus- ja velkasuhteita koskevan lainsäädännön uudistamista varten. Ehdotus ei edennyt eduskunnassa, ei tuolloin eikä seuraavinakaan vuosina, vaikka naiset sitä aktiivisesti ajoivat. Vasta vuonna 1917 lakivaliokunta hyväksyi esityksen, mutta uudistus keskeytyi sisällissodan sytyttyä. Vuonna 1921 tehtiin jälleen esitys uudesta avioliittolaista valtiopäiville, mutta se siirrettiin. Samoin tapahtui vuonna 1924 – jopa miesedustajien naurun säestyksellä. Siitä suivaantuneina valtiopäivänaiset poistuivat istunnosta.
Vasta vuonna 1929 eduskunta hyväksyi uuden avioliittolain, joka astui voimaan seuraavan vuoden alussa. Sen oleellisin muutos oli, että nainen vapautui miehensä holhouksesta ja hänestä tuli oikeudellisesti tasa-arvoinen. Laki antoi myös molemmille avioliiton osapuolille samat oikeudet yhteiseen omaisuuteen ja kummallekin oikeuden omaan omaisuuteen. Oman sukunimen käyttöoikeutta nainen ei tuolloin vielä saanut – se jäi 1980-luvulle.
Avioliittolain saamisessa Suomalaisella Naisliitolla ja varsinkin sen piiriin kuuluvilla naiskansanedustajilla Tekla Hultinilla, Lucina Hagmanilla ja Ada Äijälällä oli suuri rooli. Kun laki vihdoin saatiin, liitto julkaisi Naisten Ääni -lehdessään viisiosaisena kirjoituksena selvityksen, mitä uusi laki sääti.
Kilpailun voittajien elämäkerrat ovat kokonaan luettavissa netissä osoitteessa Naisten Ääni.fi. Niiden yhteydessä on myös valokuvia ko. naisista.
- Palkinto Hanna Ahrnberg,
Pirkko Fihlman- Äänellä itkijä ja yhteisöllisyyden puolustaja
http://www.naistenaani.fi/pirkko-fihlman-aanella-itkija-ja…/
”Sortavalassa isä sai paikan Supisen sahan seppänä ja me asuttiin Jänneksen kadulla, henkilökunnan asunnoissa. Oli helluntain aika ja aika, jolloin minun piti syntyä. Äiti oli hälyttänyt jo kätilön kotiin, ja naapurin rouva oli laittanut vettä lämpiämään. Ja kun kätilö tuli, hän...
- Palkinto Lahja Laitinen,
Lahja Laitinen–ATK-alan pioneeri
http://www.naistenaani.fi/lahja-laitinen-atk-alan-pioneeri/
Tätä kirjoittaessani olen 77 vuoden ikäinen, pitkä ATK-urani alkoi kuitenkin jo 57 vuotta sitten ollessani 20-vuotias. Opin koodaamaan eli ohjelmoimaan v. 1963 Sveitsissä IBM:n ohjelmointikurssilla ja työskentelin Badenissa Brown Boveri & Cie:n tehtailla (nyk. ABB) ohjelmoijana. Kun palasin Su...
- Palkinto Ronja Koistinen, Naisten ketju–pohjoiskarjalainen Tiina Hautamäki
http://www.naistenaani.fi/naisten-ketju-pohjoiskarjalainen…/
Äitini Tiina Helena Hautamäki o.s. Sutinen syntyi huhtikuussa vuonna 1964 perheensä esikoiseksi Juuan kuntaan Pohjois-Karjalaan. Perhe asui hänen isänsä kotitilalla, josta isä Veikko kävi muualla töissä ja äiti Aune teki maatilan töitä. Pohjois-Karjalasta mieleen tulee ensimmäisenä ka...
Lisätietoja: Maija Kauppinen, Suomalaisen Naisliiton Hämeenlinnan yhdistys, puh. 050 529 2473.
