Eestin Naisliiton julistus
Eestin VIII Naisten kongressin julistus
Nainen, tee rohkeita päätöksiä
Virosta on tullut hyvä paikka asua. Olemme rakentaneet toimivan markkinatalouden, jonka kaikkivoimaisuuteen uskomme. Kuitenkin meillä on ongelmia, jotka eivät ratkea itsestään. Omaa kulttuuriamme ja arvojamme meidän – niin naisten kuin miesten – on suojeltava yhdessä. Meillä kaikilla on vastuu Viron tulevaisuudesta.
Suurin arvo ihmisen elämässä on henkinen, emotianaalinen ja taloudellinen vapaus. Meitä naisia on puolet väestöstä. Meidän on uskallettava muuttaa yhteiskuntaa.
Virolainen nainen on sivistynyt. Aseenamme ovat sanat ja teot. ¨
Eestin VIII Naisten kongressin mielestä Viron kehittymiseen tarvitaan:
I Strateginen suunnitelma sukupuolten tasa-arvon edistämiseen
Päin vastoin kuin Euroopan demokraattisilla mailla Virolla ei ole valtiollisella tasolla menetelmiä, millä sukupuolista tasa-arvoisuuttaa edistetään. Jos haluamme muutoksia, meidän on nyt päätettävä, millaisen yhteiskunnan haluamme antaa tyttärillemme ja pojillemme.
Sukupuolisen tasa-arvoisuuden saavuttamiseksi tarvitaan hallituksen, kolmannen sektorin ja
yrittäjien yhteistyötä. Ne laativat yhdessä strategisen suunnitelman, kehitysohjelman, joka
sisältää konkreettiset päämäärät ja aikataulun, joills parannetaan tasa-arvoa kaikilla
tärkeimmillä yhteiskunnan aloilla.
II Itsemääräämisoikeutta ja sukupuolista tasa-arvoa kannattavaa koulutusta edistettävä
Tiedämme, kuinka vaikea on päästa eroon yhteiskunnan kivettyneistä mielipiteistä, joita olemme itse luoneet. Näitä ovat esimerkiksi „miesten työt“ ja „naisten työt“.
Opetuslaitoksemme takaavat kyllä hyvän PISA-tason, mutta oppilaat eivät ole koulussa onnellisia. Peruskoulun ja lukion lopettaneista lähes kolmannes ei jatka opintojaan, vaan jää vaille ammatti- tai erikoiskoulutusta.
Mielestämme on tärkeää, että valtio huolehtii, ettei nuorten naisten ja miesten opinto- ja ammatinvalinta huononna heidän ansioitaan eikä työmarkkinoille sijoittautumistaan. Mielestämme jokaisella ihmisellä on perusoikeus sanoa „minä jaksan, minä osaan, minä ansaitsen sen“. Jokaisen on saatava elää kulttuurissa, jossa hän tuntee olevansa hyödyllinen ja arvokas ilman, että siihen vaikuttaa hänen sukutaustansa, ikänsä tai arvonsa.
On kehitettävä menetelmiä, jotka poistavat opintokauden pituuteen liittyvää sukupuolista
epätasa-arvoa. On edistettävä tyttöjen kiinnostusta tiede- ja tekniikka-alalle ja rohkaistava
heitä näitä aloja opiskelemaan.
On kehitettävä kunnan ja valtion yhteistyötä nuorten itsekunnioitustaitojen lisäämiseksi.
Pojille on opetettava itsehallintaa ja ehkäistävä heidän putoamistaan peruskoulusta. On
innostettava tyttöjä opiskelemaan aineita, mitkä kiinnostavat heitä ja missä he voivat aidosti
kilpailla poikien kanssa.
On kehitettävä erikoisohjelma 50+ -ihmisille, jotta he voivat kehittää osaamistaan, hyväksyä
muutokset ja tulla niiden kanssa toimeen.
III Perhearvot kunniaan
Virolaisperheiden sosiaaliset, taloudelliset ja psykologiset taidot ovat heikot. Avioliitot ovat vähentyneet ja avoliitot lisääntyneet. Avioeroja on paljon, ja yhä useampi lapsi elää vain toisen vanhempansa kanssa. Moni vanhemmista ei ota vastuuta lapsistaan eikä maksa elatustukea. Tutkimusten mukaan lapsia syntyy enemmän perheeseen, missä nainen kokee olonsa turvalliseksi ja olosuhteet lapsen kasvulle hyviksi. Virossa perheet saavat lapsilisä ja äidinpalkkakin on kohtuullinen, mutta se ei riitä. Tutkimusten mukaan valtiolle on taloudellisesti ja sosiaalisesti viisaampaa kehittää ennaltaehkäiseviä perhepalveluja kuin ratkaista ongelmia.
Lapsiperheiden ongelmat on huomattava ajoissa joka paikkakunnalla ja ehkäistävä ne.
Pariskunnille on järjestettävä parisuhdekursseja, vanhemmille neuvontapalveluja. Psykologinen tuki on taattava koko maassa.
Perheille on kehitettävä ja pantava käytäntöön koulutus- ja tukiohjelmia, jotka keskitetään perheneuvolaan. Niistä on tehtävä uusi, normaali tapa.
Motto: perheeksi kasvetaan, ei synnytä.
IV Valtion suojeltava perheväkivallan uhreja
Lähisuhdeväkivalta on vaikea ongelma nyky-Virossa. Oikeuskulttuurimme ja ajattelutapamme ovat vielä pikkulapsen kengissä. Istanbulin sopimus, joka kieltää naisiin kohdistuvan väkivallan ja jota ollaan soveltamassa myös Viroon, on voimassa jo 76 valtiossa. Niiltä saatujen kokemusten perusteella voidaan sanoa, että tällainen erikoislaki antaa hyvät keinot puuttua perheväkivaltaan. Uhrin oikeudet ja turvallisuuden voi vain valtio taata. Kolmas sektori voi tarjota vastaavia palveluja, mutta valtion on taattava rahoitus. Näin taataan väkivallan uhrille oikeudet ja turvallisuus.
Kansalaisille on kerrottava, että perheenjäseneen kohdistuva väkivalta on rikos. Viron valtion
on otettava läyttöön lähisuhdeväkivaltaa estävä laki.
V Vammaisia on suojeltava ja heitä koskevaa lainsäädäntöä täydennettävä
Virossa ei ole lakia, joka huomioisi vammaiset naiset ja heidän haavoittuvuutensa. Nykyään nainen ei voi vammansa perusteella vaatia itseensä kohdistuvan syrjinnän lopettamista. Maasta puuttuu termi „monipuolinen syrjintä“, minkä vuoksi vammaisen naisen oikeudet ja suojelu ovat rajoitetut.
Lakia on muutettava siten, että myös vammainen saa suojelua ja yhdenvertaisen kohtelun.
Naisten turvakotien on palveltava myös vammaisia naisia.
VI Kolmannen sektorin naisyhdistysten rahastus
Viron naisyhdistysten toiminta on kattanut lähes kaikki toiminta-alueet. Työtä on tehty enimmäksen vapaehtoisesti, koska valtion varat ja tuki ovat olleet niukat. Tänä vuonna valtio muutti sääntöjä, minkä vuoksi moni yhdistys jäi toimettomaksi. Heidän kokemuksensa ja osamisensa siirrettiin syrjään, eivätkä he päässeet edes projektejaan esittelemään. Kolmannen sektoria voimia ei käytetty yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla. Nyt vaadimme valtiolta jatkuvaa, ihmisiä kunnioittava suhtautumista, yhteistyötä ja pysyvää rahallista tukea.
Naisyhdistysten välistä yhteistyötä kannattaen ja naisten ja miesten tasa-arvoisuuden tunnustaen vaadimme, että valtio varaa budjettiinsa pysyvän avustuksen naisyhdistyksille.
Nainen, tule keskustelemaan kanssamme miehesi, poikasi, veljesi kanssa!
– Virosta suomeksi kääntäneet Quin-Estonian presidentti Anne-Mari Rannamäe ja toimittaja Maija Kauppinen.