Naiset näkyvissä jo 110 vuotta

– Ja nyt, jos koskaan, on aihetta juhlaan, puheenjohtaja jatkoi ja muistutti kuulijoiden mieleen vuoden 1907, jolloin Naisliitto perustettiin. Edellisenä vuonna naiset olivat saaneet täydelliset valtiolliset oikeudet ja tunsivat nyt raskaina edesvastuun ja vaatimukset, jotka oikeuksia seurasivat. Niinpä kun johtajatar Lucina Hagman nuorsuomalaisten keskuskomiteassa ehdotti naisten keräämistä yhteisen lipun ympärille, joka jakaisi valistusta ja kansalaiskasvatusta naisille, naiset innostuivat ja perustivat valtakunnallisen liiton, josta Naisten Ääni kirjoitti kesän 1907 kaksoisnumerossa näin:

”Ja niin kutsut kulkivat, vierivät viestit kautta maan ja paljon oli niitä, jotka kutsuja noudattivat. Läheltä ja kaukaa oli saapuneita, olipa Lapin kolkoilta kolkilta, Karjalan raukoilta rajoilta, oli Savosta, oli Hämeestä ja Varsinais-Suomen vanhoilta asutuksilta. Ja kaikki tulivat lämpimin mielin, innostuneina ja odottavina.”

”Työhön innokkaaseen, uutteraan työhön on ryhdyttävä, ja sille työlle elämä ja sydän annettava. Kansa vaatii, Jumala vaatii, isänmaa vaatii sitä meiltä, olivat sanat joilla Lucina Hagman lopetti esitelmänsä ja ne sanat lausui hän sellaisella lämmöllä ja ylevyydellä että ne ijäksi painuvat mieleen. Kaikkien katseissa paloi lupaus, vilpitön lupaus: me tahdomme täyttää tämän vaatimuksen. Ilman ainoatakaan vastaväitettä päätettiin sitten perustettavaksi Suomalainen Naisliitto. Eikä koko aikana ei ainoataan soraääntä, epäilystä, ei hyvän tahdon puutetta. Eheä ja korkea oli tunnelma, lupaava kuin keväinen luonto ympärillä muisto minkä kokous jätti, kuin kaunis unelma kaiken sen ristiriitaisuuden ja epäluulon keskellä, mikä tekee tämän ajan niin raskaaksi meille suomalaisille.”

– Tämän kaikki on luettavissa myös Suomalaisen Naisliiton 110-vuotisjuhlakirjassa Valkoiset varikset ja helmikanat, joka ilmestyi muutama päivä sitten, Leena Ruusuvuori jatkoi. – Kirja kertoo Naisliiton 11 vuosikymmenen tarinan peilaten liiton toimintaa ja sen painopisteitä kulloisenkin vuosikymmenen tapahtumiin, hän totesi ja kiitti Liiton seitsenhenkistä historiatoimikuntaa, päätoimittajaa ja 15 muuta kirjoittajaa sekä Opetusneuvos Hilja Vilkemaan Stipendisäätiöltä, joiden ansiosta Naisliiton ja sen osastojen 110-vuotinen historia on päässyt kansien väliin.

 Puheensa lopuksi puheenjohtaja vakuutti, että Naisliiton tulevaisuus näyttää hyvältä ja vakaalta, vaikka haasteita riittää. – Perustehtävät ovat hallussa; naisten ääni kuuluviin, valistus ja virkistys ja anna ääni naiselle ovat hyviä sloganeita, joita voi käyttää monessakin yhteydessä, kunkin vuoden teeman mukaan. Myös kaksi isoa seminaaria vuodessa on hyvä ja riittävä määrä. Ensi kesänä uudelleen aloitettavat kesäjuhlat lisäävät liiton tunnettavuutta ja vaikuttavuutta. – Naisliitolla on historiamme kautta valtava vastuu edistää naisasiaa, mutta samanlaisiin saavutuksiin emme varmaan pysty. Toisaalta meitä on nyt paljon. Yksin ei tarvitse taistella, koska on kattojärjestöt NJKL ja NYTKIS. Lähin viiteryhmämme on tietenkin omat jäsenyhdistyksemme, jota kukin toimivat omien painopisteidensä mukaisesti. – Teksti: Maija Kauppinen.