Nainen on naiselle tuki ja turva

Puheenvuoronsa Liisa Jaakonsaari aloitti kertaamalla naisten saavutuksia politiikan saralla viimeisen 100 vuoden aikana kotimaassa ja EU:ssa.

– Saavutuksiin kuuluvat ensimmäiset 19 naiskansanedustajaa, jotka valittiin vuonna 1907 eduskuntaan. Se oli 9,5 prosenttia kansanedustajista. Nykyään heitä on 83 eli 41.5 prosenttia, joten lähentelemme tässä tasa-arvoa.

– Ensimmäinen naisministeri oli sosiaaliministeri Miina Sillanpään, valiokunnan ensimmäinen naispuheenjohtaja Hertta Kuusinen ja ensimmäinen naispresidentti Tarja Halonen. Ensimmäinen naispääministeri oli Anneli Jäätteenmäki. Kaikkiaan ministereitä on ollut Suomen hallituksissa 574, joista naisia 79. Tässä tasa-arvoon kirimistä on paljoin.

Politiikan uranuurtajiin kuuluu myös Liisa Jaakonsaari, joka on ollut ensimmäinen nainen sekä työministerinä että ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana.

Positiivinen kehitys näkyy myös Euroopan parlamentissa, EP:ssä, jossa naisten osuus on kohonnut vajaassa 30 vuodessa 16 prosentista 37 prosenttiin. 

Saavutuksistaan huolimatta naiset eivät saa jäädä paikoilleen, vaan heidän on jatkettava tasa-arvotyötä.

– Vaikka Suomi on edelleen EU:n kolmanneksi tasa-arvoisin maa Ruotsin ja Tanskan jälkeen, naisten osuus Suomen politiikan huipulla on Euroopan tasa-arvoinstituutin tuoreen sukupuolten välistä tasa-arvoa mittaavan tutkimuksen mukaan laskenut, Liisa Jaakonsaari muistutti.

Negatiivinen kehitys näkyy monin tavoin. Naisten kokonaistyöllisyysaste on Euroopassa vain 63 prosenttia eli edelleen miesten työllisyysastetta alempi, eikä sukupuolten palkkaeroissa ole juuri pienennystä tapahtunut. Vaikka naisen euro on kasvanut jatkuvasti, se on edelleen pienempi kuin miehen. Tilastokeskuksen ja Akavan mukaan naisten kokonaispalkka vuonna 2006 oli 79 prosenttia miesten palkasta, kuusi vuotta myöhemmin 82. Naisten ja miesten välisestä eriarvoisuudesta kertoo myös se, että Ranskassa naimisissa oleva nainen ei saa avata pankkitiliä pankissa ilman aviomiehensä allekirjoitusta.

Ongelmista ei kuitenkaan tule lannistua, vaan ryhtyä toimeen. – Suomen tulisi olla EU-maiden kärjessä viemässä naisten asemaa eteenpäin ja olla uranuurtaja kuten se sata vuotta sitten oli, puhuja ehdotti.

Työssään EP:ssa Liisa Jaakonsaari kertoi pitävänsä naisten ja lasten oikeuksia esillä. Hän on muun muassa kirjoittanut naisten vanhuusiän köyhyydestä ja tarpeesta parantaa eläkejärjestelmän tasa-arvoisuutta. Myös osaavien naisten tukeminen ja heidän kannustamisensa työelämässä ja muilla elämänalueilla on tärkeää. Tässä on verkostoituminen avainasemassa.

Vaikka jokaisen menestyneen naisen takana on hän itse, verkostoituminen ja vertaistuki on voimavara. Puhuja toivoikin, että ihminen on ihmiselle susi -sanonnan sijaan nainen olisi naiselle voimavara, tuki ja turva.

Oivaksi esimerkiksi uudenlaisesta verkostoitumisesta Liisa Jaakonsaari mainitsi  Facebookiin perustetun Ompeluseuran, jossa on yli 20 000 jäsentä ja johon hän Itsekin hiljattain liittyi. Ryhmässä naiset kysyvät toisiltaan neuvoja työelämän kysymyksistä ja etsivät mentorointia uralla etenemiseen sekä työn ja perheen yhdistämiseen.

– Mutta myös Euroopan tasolla voi verkostoitua, europarlamentaarikko muistutti. – Viime vuonna julkaistiin Euroopan komission rahoittama verkkoalusta We-gate naisyrittäjille. Se on yhden luukun periaatteella toimiva palvelu eri-ikäisille naisille, jotka etsivät tietoa ja linkkejä koulutuksesta, mentoroinnista ja yrittäjyydestä.

Myös naissijoittajien Eurooppalainen verkosto tukee, neuvoo ja auttaa naisyrittäjiä heidän etsiessään tietoa vaihtoehtoisista rahoituslähteistä, esimerkiksi yksityisistä sijoittajista.

Naisten yrittäjyyttä edistävä eurooppalainen verkosto WES on taas verkosto, jonka jäsenet neuvovat, tukevat ja luovat yhteyksiä. Verkostoon kuuluu 28 EU-maan lisäksi Islanti, Norja ja Turkki.

– Miten nuoren naisen elämää voisi parantaa? Liisa Jaakonsaari pohti puheensa lopuksi. Sitä varten hän oli kysynyt nuorelta naiselta, millaiseksi hän ja hänen sukupolvensa kokevat naisten aseman nyky-yhteiskunnassa, jossa naisten ja miesten tasa-arvoisuus työelämässä ja politiikassa alkaa jo olla itsestäänselvyys. Mikä heitä mietityttää ja on heille tärkeää?

– Nuori nainen kertoi, että nykyään heidän ei tarvitse juuri miettiä naisten asemaa ainakaan tasa-arvoisuuden näkökulmasta. Tasa-arvoisuus naisten ja miesten välillä on jo monen mielestä normi, vaikkakaan ei kaikissa asioissa.  

– Ongelma, jonka nuoret naiset ovat viime aikoina nostaneet päivänvaloon, on naisten kohtelu kaduilla ja muilla julkisilla paikoilla. Monet nuoret naiset kertovat kokevansa ”perään huutelua” ja muuta häirintää julkisilla paikoilla tuntemattomilta miehiltä. Tämä aiheuttaa pelkoa.

Naiset ovatkin nostaneet sosiaalisessa mediassa keskustelun seksuaalisesta häirinnästä. Esimerkiksi Twitterissä ja Facebookissa leviävässä #Me too -kampanjassa, jonka käynnisti amerikkalaisnäyttelijä Alyssa Milano, naiset kertovat joutuneensa seksuaalihäirinnän kohteeksi. Kampanjan tarkoitus on kertoa, kuinka moni nainen joutuu seksuaalista häirinnän kohteeksi ja kuinka yleistä se on.

Toisen konkreettisen esimerkin europarlamentaarikko kertoi Hollannista, jossa nuori nainen julkaisee Instagramissa selfie-kuvia itsestään miesten kanssa, jotka ovat kadulla huudelleet hänen peräänsä.

– Naiset ovat saavuttaneet lähes täydet oikeudet yhteiskunnassa, mutta hänellä ei ole oikeutta tuntea täyttä turvallisuuden tunnetta. Liisa Jaakonsaari kertookin olevansa tyytyväinen, että tästä on erilaisia kampanjoita sosiaalisessa mediassa. Näin sille luodaan kuuluvuutta. – Teksti: Maija Kauppinen.