– On ollut mahtavaa tehdä tasa-arvotyötä Naisliiton rinnalla, Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet (oik.) kiitteli ja toivoi yhteistyön jatkuvan. Vieressä Naisliiton puheenjohtaja Leena Ruusuvuori. – Kuva: Elisa Putti.

Naiset Suomen juhlavuoden tähtiä, 110-vuotisjuhlan puhe

Suomalaisen Naisliiton 110-vuotisjuhlassa Eva Biaudet

Miltä olisikaan näyttänyt satavuotiaan Suomen juhlavuosi, elleivät naisjärjestöt olisi käärineet hihojaan ja ryhtyneet työhön? Tuntemattomalta sotilaalta ja tunnetuilta suurmiehiltä? kysyi Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet juhlapuheessaan.  Ja nosti esille kaksi hanketta:  Keskusliiton 100 tasa-arvotekoa ja Suomalaisen Naisliiton Naisten Ääni -hankkeen. Ne ovat tuoneet näkyviin Suomen naisia yhteiskunnan rakentajina ja nostaneet heitä juhlavuoden tähdiksi.

– Te ihanat ja upeat naiset, tervehti Naisjärjestöjen Keskusliiton (NJKL:n) puheenjohtaja Eva Biaudet juhlivan jäsenjärjestönsä naisia. Ja kertoi olevansa iloinen onnitellessaan 110-vuotiasta Suomalaista Naisliittoa, joka on tehnyt merkittävää naisasiatyötä vuodesta 1907 ja ollut 106-vuotiaan NJKL:n jäsenenä vuodesta 1921, jo 96 vuotta.

Suomalaisen Naisliiton historian puhuja totesi olevan on ansiokas ja vertaansa vailla ja haluavansa osaltaan olla mukana sukupolvien ketjussa edistämässä naisten oikeuksia.

– Mietin usein naisjärjestöjen tulevaisuutta ja niitä yhteiskunnallisia haasteita, joihin järjestömme tulee reagoida.

Nykyään keskusliittoon kuuluu 58 jäsenjärjestöä, joissa toimii 400 000 jäsentä, valtaosin naisia.

Naisjärjestöillä on ollut – ja on – Eva Biaudetin mukaan suuri merkitys sukupuolten tasa-arvon edistämisessä ja yhteiskuntamme kehityksessä.

– Tavoitteemme on, että osaavat ja vaikuttavat naiset vaalivat ja rakentavat yhdessä tasa-arvoista ja kestävää yhteiskuntaa. Edistämme naisten oikeuksia ja asemaa, sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia.

Naisten tekemällä tasa-arvotyöllä on pitkät ja arvokkaat perinteet. Sinnikkäästä työstä huolimatta moni asia tasa-arvotyön saralla on kesken tai jopa ottanut takapakkia, kuten lokakuussa julkistettu Euroopan tasa-arvoinstituutin tasa-arvoindeksi osoittaa. Suomenkin pisteet laskivat edellisvuosista kahdella alueella: vallan ja ajankäytön tasa-arvossa. Naiset käyttävät edelleen miehiä enemmän aikaa erilaisiin kotitöihin ja lasten tai läheisten palkattomaan hoivaan.

– Tähän tulevan perhevapaauudistuksen on pureuduttava, puhuja painotti.

Myös naisten osuus eduskunnassa ja hallituksessa sekä Suomen Pankin johdossa on laskenut verrattuna 2010-luvun alkuun. Eva Biaudet muistutti, että naisjärjestöt vaikuttivat alkuaikoina uutterasti vaaleihin, ja tämä työ on edelleen tärkeää.

– Ensi vuonna on presidentinvaali ja maakuntavaalit. Sukupuolten tasa-arvoisen edustuksen lisäksi tasa-arvoteemojen on oltava mukana jokaisessa vaalikampanjassa, keskustelussa ja ehdokastentissä.

Naisiin kohdistuva väkivalta on puhujan mukaan yhä yksi Suomen suurimmista ihmisoikeusongelmista.

– Euroopan unionin perusoikeusviraston mukaan 47 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä Suomessa asuvista naisista on kohdannut fyysistä, psyykkistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa. Suomi ratifioi naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen Euroopan neuvoston vuonna 2011 hyväksymän Istanbulin sopimuksen vasta kaksi vuotta sitten ja valmistelee ensimmäistä toimintaohjelmaa.

Suomalaisiakin puhuttavasta #Metoo-kampanjasta hän muistutti, ettei ongelma ole lainkaan uusi:

– Vaikka seksuaalinen ahdistelu lisättiin Suomen rikoslakiin vuonna 2014, jo vuonna 1908 eri puolueita edustaneet naiskansanedustajat tekivät Hedvig Gebhardin johdolla valtiopäiville anomuksen naisrauhan turvaamiseksi? Siinä vaadittiin, että ”jokaista, ken yleisellä tiellä tai kadulla siveettömässä tarkoituksessa ahdistaa naista, rangaistaisiin 200 markan sakolla”. Ja yhä edelleen vaadimme naisrauhaa.

Puhuja ehdotti, että Suomi ottaisi mallia Ruotsista, jossa työnantajat selvittävät välittömästi ahdistelusyytökset ja asettavat ahdisteluun syyllistyneet vastuuseen teostaan.

Myös koulutuksen ja työelämän piirissä naiset kohtaavat epätasa-arvoa. Naisten vähäinen osuus matemaattisten aineiden opiskelijoista ja teknologia-alojen työntekijöistä uhkaa jättää naiset digitaalisen murroksen altavastaajiksi. Sote-uudistus myllertää naisvaltaisten hoito- ja hoiva-alojen työmarkkinoita ja pienyrittäjien toimintakenttää.

– Naiset eivät saa jäädä muutoksissa paitsioon, Eva Biaudet vaati. Meidän tulee osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja niiden toimeenpanoon. Esimerkiksi digitalisaatio voi mahdollistaa meille uudenlaisen tiedonjakamisen sekä uudenlaisia palveluita ja työelämän joustoja.

Tämän päivän tasa-arvo- ja naiskysymyksistä puhuttaessa on tunnistettava ja tunnustettava myös naisten moninaisuus.

– Maahanmuuttajanaisen euro on 62 senttiä ja vammaisen naisen euro samaa luokkaa, noin 60 senttiä, puhuja muistutti. Kun puhumme naisista, meidän on puhuttava ikääntyneistä naisista, nuorista naisista, johtajanaisista, köyhistä naisista, transnaisista.

– Kun avaamme silmät monenlaiselle naiseudelle, avaamme silmät uusille muodoille.

Tasa-arvoliikkeen moninaisuus tuo järjestöille ja niiden toiminnalle yhteiskunnallista muutosvoimaa.

Tämä näkyy myös NJKL:ssä, joka on saanut viime vuosina uusia jäseniä, viimeksi muun muassa Monikulttuurisen liikuntajärjestö Monaliikun, Mothers in Businessin,  elokuva-, tv- ja media-alan ammattilaisten WIFT Finlandin sekä valtakunnallisen vammaisten naisten yhdistys Rusetin.

Keskusjärjestö painottaa puheenjohtajansa mukaan erityisesti jäsenjärjestöjensä yhteistyötä.

– Verkostoituminen, toisten tukeminen ja yhteiset viestit naisjärjestöjen, muiden kansalaisjärjestöjen ja sidosryhmien kanssa ovat välttämättömyys.

Naiset löytävät myös uusia vaikuttamisen kanavia, joita esimerkiksi sosiaalinen media maailmanlaajuisena keskustelufoorumina tarjoaa. Tällaisia ovat erilaiset kansalaisaloitteet ja kansanliikkeet sekä pop-up-tapahtumat ja mielenosoitukset. Nopeasti syntyvät, laajoja joukkoja keräävät liikkeet herättävät yhteiskunnallista keskustelua ja ovat konkreettisten muutosten airuina.

Puheensa lopuksi Eva Biaudet kertoi tasa-arvoasiain neuvottelukunnan ja Naisjärjestöjen Keskusliiton yhteishankkeesta 100 tasa-arvotekoa. Se kuuluu Suomen itsenäisyyden juhlavuoden viralliseen ohjelmaan ja on näyte suomalaisesta vahvuudesta, kansalaisjärjestön ja ministeriön yhteistyöstä.

– 100 tasa-arvotekoa on ollut menestys: erilaisia tekoja on jo yli 200. Niiden tekijöitä löytyy esimerkiksi nais- ja ammattijärjestöistä, ministeriöistä, kunnista, yrityksistä, medioista ja oppilaitoksista. Tekojen teemat vaihtelevat työelämästä ja koulutuksesta tasa-arvon edistämiseen urheilussa ja liikunnassa. Hanke on tarjonnut organisaatioille mahdollisuuden kehittää toimintaansa ja saada siitä tunnustusta.

Eva Biaudet kiitteli hankkeen menestyksestä naisjärjestöjä ja niiden vapaaehtoistyötä, mutta muistutti, ettei se riitä:

– Naisjärjestöjen työtä ei voi rakentaa yksin hankkeiden varaan. Tasa-arvon edistäminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja rakenteellisia ratkaisuja. Naisjärjestöjen toiminnan säilyminen yhteiskuntamme kivijalkana edellyttää riittäviä resursseja ja niiden aseman turvaamista.

– Teksti: Maija Kauppinen

Suomalainen Naisliitto 22.11.2017

< Joulukuu 2018 >
Ma Ti Ke To Pe La Su
26272829300102
03040506070809
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31010203040506