NAISIA TARVITAAN DIGITAALISEN KEHITYKSEN KÄRKIJOUKOISSA − Digitalisaatio on tasa-arvokysymys

Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii, että naisia kannustetaan ja koulutetaan digitaalisen kehityksen kärkijoukkoihin. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää tärkeänä, että naisten osallistuminen ja sukupuolten tasa-arvo lisätään osaksi valtakunnallisia digitalisaation ohjelmia ja kärkihankkeita.


Suomessa naisilla on miehiä parempi perusosaaminen digitaalisten työkalujen käytössä, naiset ovat Euroopan kärkeä digitaalisten uutisten lukijoina ja naiset tekevät miehiä enemmän ostoksia verkossa. Tytöt ovat poikia parempia matematiikassa ja luonnontieteissä mutta luottavat heikommin omiin taitoihinsa. Naiset ovat aktiivisia digitaalisten tuotteiden ja palvelujen käyttäjiä ja kuluttajia mutta vain harvoin niiden kehittäjiä. Naiset ovat aliedustettuina teknologia-alan koulutuksessa, työpaikoilla ja johtotehtävissä. Digitalisaatio muuttaa työntekijöiden arkea ja rakenteita myös naisvaltaisilla aloilla.
”Jos ja kun digitalisaation tärkeimpänä tehtävänä on tuottaa parempia palveluja ja laajempaa hyvinvointia, on välttämätöntä, että siihen tartutaan sukupuolten tasa-arvon kysymyksenä”, painottaa Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet. ”Digitalisaatiosta on aidosti hyötyä silloin, kun kehitettävät laitteet ja järjestelmät mukautuvat käyttäjien, siis myös naisten, erilaisiin tarpeisiin ja valmiuksiin. Naiset ovat huippuasiantuntijoita monilla aloilla, kuten terveydenhuollossa ja kasvatuksessa. Naisten osaamista on hyödynnettävä jo erilaisten digityökalujen suunnitteluvaiheessa.”

Erilaisten näkökulmien sisällyttäminen digitaaliseen kehitykseen on myös kustannuskysymys. Mitä aiemmin saamme kanavoitua erilaiset tarpeet ja toiveet suunnitteluprosessiin, sitä vähemmän hukkaamme resursseja palveluihin ja tuotteisiin, jotka eivät palvele kohderyhmiään. Naisten osuuden kasvattaminen hyvin palkatuilla teknologia-aloilla purkaa työmarkkinoiden segregaatiota ja voi edistää naisten työllisyyttä, uramahdollisuuksia ja talouskasvua sekä kaventaa sukupuolten palkkaeroa.


Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että kehittäjä- ja käyttäjäryhmien tunnistamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota naisten moninaisuuteen. Kehityksen on palveltava esimerkiksi vammaisten, maahanmuuttajataustaisten ja ikääntyvien naisten tarpeita.

Naisjärjestöjen Keskusliiton ja 22 hankekumppanin Naiset #digiajassa -seminaari järjestetään keskiviikkona 2.5. klo 15–18 Eurooppasalissa Helsingissä. Seminaarissa digitalisaatiota tarkastellaan mahdollisuutena edistää sukupuolten tasa-arvoa ja naisten osallisuutta erityisesti työelämässä. Tilaisuutta voi seurata suorana osoitteessa livestriimi.fi/naisetdigiajassa ja Twitterissä aihetunnisteilla #naisjarjestot #digiajassa.  

Lisätiedot:
Eva Biaudet, puheenjohtaja, puh. 050 3140205
Terhi Heinilä, pääsihteeri, terhi.heinila@naisjarjestot.fi, puh. 040 530 5544
Anni Hyvärinen, järjestösihteeri, anni.hyvarinen@naisjarjestot.fi, puh. 050 388 8868

Naisjärjestöjen Keskusliiton Naiset #digiajassa –hankkeessa mukana:

BPW Finland
Eurooppanaiset
Kalevalaisten Naisten Liitto
KD Naiset
Lastentarhanopettajaliitto
Maria Akatemia
Marttaliitto
Miina Sillanpään Säätiö
Monika-Naiset Liitto
Mothers in Business MIB
Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS
Rusetti - Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys
Suomalainen Naisliitto
Suomen Akateemisten Naisten Liitto
Suomen Keskustanaiset
Suomen Kosmetologien Yhdistys
Suomen Naisyhdistys
Suomen NNKY-liitto
Suomen Yrittäjänaiset
Vihreät Naiset
Zonta International Piiri 20
Yrkesinstitutet Prakticum
Seminaari toteutetaan Jenny ja Antti Wihurin rahaston tuella.

Naisjärjestöjen Keskusliitto –
Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry


 

Yhteenveto: Naiset #digiajassa –hanke ja seminaari

·         Kevään työskentely hanketyöryhmässä

o   Työryhmän kokoukset 25.1., 9.3 ja 9.5 (palautetapaaminen). Ensimmäisessä kokouksessa alustamassa Demos Helsingin tutkija Mirja Hämäläinen

o   Kansainvälisen naistenpäivän viikon Naiset, tytöt ja digiosallisuus –seminaari 9.3. yhteistyössä Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa

·         Viestintäkampanja

o   Hankkeen viestintäkampanjassa konkreettiset vinkkinsä tasa-arvon edistämiseen digitalisaatiossa jakoi kuusi digitalisaation asiantuntijaa: naisverkosto Ompeluseuran perustaja Maria Teikari, Demos Helsingin tutkija Mirja Hämäläinen, Keskon Chief Digital Officer Anni Ronkainen, sosiaalisen median ammattilainen Pauliina Mäkelä, toimittaja ja tietokirjailija Tuuti Piippo sekä Oulun yliopiston professori Jouni Pursiainen.

·         Digikysely 6.4.-22.4.

o   Vastaajia yhteensä 193, joista 97 % naisia

o   Vastaajista 62 % kertoi olleensa kiinnostuneita matemaattis-luonnontieteellisistä tai tekniikan aloista. Heistä vain puolet koki saaneensa kannustusta näille aloille. Vastaajista 71 % sanoi digitalisaation muuttaneen heidän työtään paljon. Kyselyyn vastanneet kokivat työelämän digitalisaation pääosin positiivisena kehityksenä, ja 71 % mielestä digitaaliset työkalut ovat helpottaneet työntekoa merkittävästi. Silti 15 % vastaajista koki, ettei heillä ole riittävää osaamista työssään tarvitsemistaan digitaalisista työkaluista. Lähes puolella vastaajista ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa käytössä oleviin työkaluihin.

·         Naiset #digiajassa -seminaari 2.5. Eurooppasalissa

o   100 osallistujaa paikan päällä, streamilla 32 katsojaa (tallenne tulossa nettiin)

o   Näytteilleasettajina Kalevalaisten Naisten Liitto, Monika-Naiset liitto, Zonta International Piiri 20, Ekvalita ja Utelias Technologies

o   Ohjelmassa yhteensä 15 puhujaa ja panelistia, mm. NJKL:n puheenjohtaja Eva Biaudet, Kati Hagros (Aalto-yliopisto), Kati Tiainen (Microsoft), eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen, Annica Moore (Mothers in Business MiB), Tarja Ojanen (Lastentarhanopettajaliitto), Jenni Tuominen (Monika-Naiset liitto), Seija Tiihonen (Kalevalaisten Naisten Liitto), Marianne Heikkilä (Marttaliitto; Digi arkeen –neuvottelukunta), Anna-Maija Karjalainen (VM) sekä kansanedustajat Aila Paloniemi ja  Lenita Toivakka

o   NJKL:n kannanotto 2.5. Naisia tarvitaan digitaalisen kehityksen kärkijoukoissa – Digitalisaatio on tasa-arvokysymys

o   Helsingin Sanomat 3.5. ”Digitalisaatio on liian iso asia jätettäväksi nuorten miesten käsiin” – Microsoftilla työskentelevä Kati Tiainen kertoo viisi tapaa, joilla voi edistää tasa-arvoa teknologian kehityksessä

·         Hankekumppanien aktiivinen viestintä mm.

o   Jaot ja maininnat Facebookissa ja Twitterissä

o   Digitalisaatio –blogi (Anneli Louneva, KD Naiset), Naiset #digiajassa –blogi (Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys), Digitalisaatio voi edistää sukupuolten tasa-arvoa -blogi (Helena Hiila-O’Brien, Akateemiset Naiset), Tytöt digialalle -blogi (Eija Kalliala, Helsingin Akateemiset Naiset)

·         Seminaarin palaute (n = 6)

o   Kaikki palautteen antajat osallistuivat tilaisuuteen paikan päällä Eurooppasalissa

o   Yleisarvosanojen keskiarvo asteikolla 1-5 oli 4,33

o   Myönteistä: monipuolinen ja mielenkiintoinen ohjelma, laadukkaat alustukset, laaja kokoonpano eri sektoreiden asiantuntijoita, oppimisrobotti Elias

o   Kehitettävää: paneelin aikataulu


Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
Naiset #digiajassa -seminaari 2.5.2018 Eurooppasalissa
Naiset #digiajassa -kysely – Miten digitalisaatio näkyy sinun työssäsi?
Naisjärjestöjen Keskusliitto toteutti huhtikuussa 2018 osana Naiset #digiajassa -hanketta
verkkokyselyn työelämän digitalisaatiosta.
 Kyselyyn osallistui 193 henkeä, joista 97 % on naisia.
 66 % vastaajista on yli 40-vuotiaita ja 60 % yli 50-vuotiaita. Nuoret naiset olivat pienin
vastaajaryhmä.
 Vastaajien enemmistöllä (87 prosentilla) on korkeakoulututkinto.
Vastaajista 62 % kertoi olleensa kiinnostuneita matemaattis-luonnontieteellisistä tai
tekniikan aloista. Heistä vain puolet koki saaneensa kannustusta näille aloille. 71 % vastaajista
sanoi digitalisaation muuttaneen heidän työtään paljon. Kyselyyn vastanneet kokivat työelämän
digitalisaation pääosin positiivisena kehityksenä, ja 71 % mielestä digitaaliset työkalut ovat
helpottaneet työntekoa merkittävästi. Silti 15 % vastaajista koki, ettei heillä ole riittävää
osaamista työssään tarvitsemistaan digitaalisista työkaluista. Lähes puolella vastaajista ei ollut
mahdollisuutta vaikuttaa käytössä oleviin työkaluihin.
Vastaajat korostivat, että digitalisaatio voi kehittää työelämää monin tavoin, kunhan
kehitykseen paneudutaan huolella. Kun työnteko, osallistuminen ja verkostoituminen
onnistuvat myös etätyökalujen kautta, työskentely on helpompaa ja joustavampaa. Digitaaliset
työkalut vähentävät rutiinitehtäviä, jolloin muulle työlle jää enemmän aikaa. Tiedon hakeminen,
käsittely ja jakaminen nopeutuvat. Digitalisaatio synnyttää uusia ammatteja, ja uudet työkalut
voivat helpottaa esimerkiksi vammaisten henkilöiden toimimista työelämässä. Digitaalisten
työkalujen avulla voidaan säästää luonnonvaroja ja välttää inhimillisiä virheitä. Vastaajat
toivoivat entistä sujuvampia digityökaluja. Kyselyssä esiin nousivat esimerkiksi mobiilityökalujen
kehittäminen, työnteon suunnittelun työkalut, eri työkalujen yhdistäminen sujuviksi
kokonaisuuksiksi.
”Oikeilla perusteilla tehtyjen hankintojen ja ”Ajasta ja paikasta riippumattomuus tuo
käytettävyys edellä suunniteltujen ohjelmistojen joustoa, mutta toki myös tarpeen ohjata
käyttö säästää kaikkien aikaa ja hermoja.” itse omaa työtä paremmin.”
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
Naiset #digiajassa -seminaari 2.5.2018 Eurooppasalissa
Vaikka vastaajat kokivat digitalisaation enimmäkseen positiivisena asiana, toivat he
kyselyssä esille laajasti myös digitalisaatioon liittyviä haasteita. Digitalisaatiota ajetaan
pitkälti miesten ehdoilla. Haasteena on kannustaa naisia miesvaltaisille aloille ja taata
digitalisaatiokehityksen tasa-arvoisuus. Vastaajien mukaan suurimpiin haasteisiin kuuluu
esimerkiksi ikääntyneiden, vammaisten tai vähävaraisten, heikompi pääsy tai osaaminen
digitaalisten työkalujen käytössä. Myös sekä työntekijöiden että johdon muutosvastarinta
aiheuttaa ongelmia.

”Kun jokin tärkeä järjestelmä
on poissa käytöstä, töitä ei voi
käytännössä tehdä ollenkaan.”
”Digitalisaation on tarkoitus vahvistaa
demokratiaa ja yhdenvertaisuutta, mutta
sillä voidaan myös rakentaa railoja.”
Vastaajat kokevat, että työkaluja ei myöskään aina suunnitella huolella tai
loppukäyttäjän etu edellä. Lukuisat digityökalut eivät sovi välttämättä yhteen toistensa
kanssa. Pahimmillaan työtä helpottamaan suunnitellut työkalut lisäävätkin työn määrää.
Digitalisaation hurja vauhti koetaan haasteeksi uuden oppimisen ja työssä jaksamisen kannalta.
Vastaajia mietityttävät esimerkiksi tietotekniikan haavoittuvuus sekä eettiset ja
tietosuojakysymykset. Digitalisaatio tekee vaikeammaksi irrottautua työstä ja kasvattaa
tietotulvaa, mikä voi uuvuttaa työntekijöitä. Kasvokkaisen vuorovaikutuksen väheneminen voi
vastaajien mukaan vaikeuttaa kommunikaatiota
 

Suomalainen Naisliitto 3.5.2018

< Toukokuu 2021 >
Ma Ti Ke To Pe La Su
26272829300102
03040506070809
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31010203040506