Suomalaista Naisliittoa luotsasi 21 vuoden ajan Hilja Vilkemaa (s. 24.12.1887). Hän tuli mukaan naisasiatyöhön siirryttyään Turusta Helsinkiin opiskelemaan. Suomalaisen Naisliiton toiminnassa hän oli v:sta 1910, jolloin hän tuli järjestön sihteeriksi. Siitä lähtien osallistui Hilja Vilkemaa SNL:n toimintaan aina kuolemaansa saakka ollen liiton ansioituneimpia johtajahahmoja. Vaikka hänen puheenjohtajakautensa sattuivat naisasiatyön kannalta hiljaisiin kausiin, hän jaksoi...
Liiton ensimmäinen puheenjohtaja Tekla Hultin sai ensimmäisenä naisena Suomessa tohtorinarvon v. 1896. Suomalaisen Naisliiton johdossa hän toimi pari vuotta erittäin ansiokkaasti, mutta päästyään kansanedustajaksi 1908 hänen toimintansa painopiste siirtyi eduskuntatyöhön.
Suomalainen Naisliitto on pyrkinyt valistamaan jäsenkuntaansa levittämällä heidän keskuuteensa hyödyllisiä ja sivistäviä kirjasia. Jo ensimmäisiltä luentopäiviltä vuodelta 1907 toimitettiin levitettäviksi seuraavat alustukset: Aleksandra Bergroth: Puutarhanhoidosta, Ida Godenhjelm: Ravinnon käyttämisestä, Rafael Erich: Perustuslakiemme pääpiirteet, Tekla Hultin: Suomen asema Venäjän valtakunnassa ja Th. Rein: Yhteiskunnallinen kysymys. On selvää, ettei liitolla ollut varoja tällaiseen kustannustoimintaan joka vuosi,...
Suomalaisen Naisliiton toiminnassa on myös Helle Kannilan vaikutus ollut merkittävimpiä. Hän tuli mukaan liiton toimintaan 1910-luvulla ja oli sen jälkeen eräs liiton kantavista voimista. Helle Kannila (s. 20.5.1896) oli myös koko maamme naisasialiikkeen kokoavia ja kantavia voimia. SNL:n lisäksi hän kuului Naisasialiitto Unioniin ja Naisjärjestöjen Keskusliiton johtokuntaan, jonka puheenjohtajana hän oli v. 1938-1947. Naisasiatyössä...
Vuonna 1905 perustettiin Naisten Ääni -lehti, jonka päätoimittajana oli 22 vuotta Maikki Friberg, jonka elämäntyö läheisesti liittyi Suomalaiseen Naisliittoon ja Nais- , , asialiitto Unioniin. Naisten Ääni -lehdestä tuli maamme pitkäikäisin naisasialehti, ‘” joka seurasi 40 vuoden ajan naisasialiikkeen toimintaa meillä ja muualla. Sen avustajakuntaan kuuluivat monet aikakauden “etevimmät” naiset. Suomalaisen Naisliiton toimintaa lehdessä...
Suomalaisen Naisliiton puheenjohtajat ovat olleet maamme naisliikkeen merkkihenkilöitä ja yleensä yhteiskunnallisia vaikuttajahahmoja monella muullakin alalla. He ovat olleet oppineita, rohkeita ja kaukonäköisiä persoonallisuuksia, joiden työ on ollut tunnettua ja tunnustettua. 1907-1909 Tekla Hultin, fil.tri 1909-1914 ja 1922-1927 Lucina Hagman, prof. 1914-1922 ja 1932-1934 Olga Oinola, opettaja 1927-1932 ja 1953-1969 Hilja Vilkemaa, opetusneuvos 1934-1946 Hedvig Gebhard, talousneuvos 1946-1953 Ida Sarkanen,...
Naisasialiike kääntyi kuitenkin nousuun 1960-luvun lopulla. Yhdysvalloista ja Euroopasta alkunsa saaneet uudet virtaukset saapuivat myös Suomeen. Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset – teollistuminen, palveluammattien lisääntyminen, sosiaalipolitiikka ja yhteiskuntaluokkien ja ihmisten roolien tutkiminen – aiheuttivat muutoksia naisten asemassa ja naisasian uudelleenarviointia. Nuoret naissukupolvet vaativat tasa-arvoista asemaa yhteiskunnassa, työelämässä ja perheessä. Yleisen aktivoitumisen seurauksena myös SNL:n toiminta vilkastui...
Epävakaisesta tilanteesta johtuen ei esim. kesäkokousta pidetty ennen vuotta 1946, samoin jäivät pitämättä vuosikokousten yhteyteen suunnitellut luentopäivät vv. 1940-41. Osastoihin pidettiin yhteyttä kiertokirjeillä. Toiminta oli keskittynyt hädänalaisten avustamiseen. Liiton yhteyteen oli v. 1931 perustettu ns. Sisarrahasto, jonka käytöstä nyt määrättiin; siitä tuli jakaa avustuksia entisen Viipurin läänin Suomalaisen Naisliiton osastoille ja sen jäsenille uuden...
On selvää, että historiallisten tapahtumien seuraukset näkyvät myös järjestötyössä, koska erityisesti aatteelliset yhdistykset ovat herkkiä ilmapiirin muutoksille. Vuosikymmenten saatossa naisasiatyö on saanut kokea monia takaiskuja ja lamaantumisen hetkiä. Kansalaissodan aikana jakaantui maamme kahteen leiriin, joiden lähentyminen näytti mahdottomalta. Sodan aikana keskityttiin käytännön työhön. Monet osastot avustivat suojeluskuntia, kutoivat vaatteita, jakoivat ruokaa, keräsivät rahaa jne....
Vuodet 1908-1918 1908 Birger Brunila: Asuntokysymyksestä Maikki Friberg: Naisten palkat Lucina Hagman: Avioliittolakisäädännön uudistuspyrinnöistä 1909 Olga Oinola: Lakisäädäntö naisten yötyön poistamisesta Sofia Streng: Kodin ja koulun yhteistyöstä 1911 Maikki Friberg: Akateemisten naisten opinnoista Fanny Hult: Naisten tehtävä köyhäinhoidossa Ellinor Ivalo: Kotien sisustamisesta 1912 Olga Oinola: Aviottomien lasten asemasta Hilma Hiillos: Kotimaisen teollisuuden edistäminen 1913...
