Kirsti Ojalalle tunnustuspalkinto
Tornion MC-seminaarin päätteeksi Opetusneuvos Hilja Vilkemaan Stipendisäätiön hallituksen puheenjohtaja Marja-Riitta Tervahauta (kuvassa oik.) luovutti tunnustuspalkinnon Kirsti Ojalalle kiitokseksi hänen kokoamastaan Suomalaisen Naisliiton Oulun osaston satavuotishistoriikista Pohjoisen naisen ääni.
Kirjoittaessaan osastonsa satavuotishistoriaa Kirsti Ojala on tehnyt mahtityön, sillä sen kokoaminen ei
ole ollut helppoa yksin syystä, että osasto on synnytetty kolme kertaa. Ensimmäisen kerran se perustettiin jo vuonna 1907 eli vain muutamaa kuukautta myöhemmin kuin sen emo, Suomalainen Naisliitto.
Perustajien joukossa oli Fanni Luukkonen, myöhemmin Lotta Svärd -järjestön voimanainen. Alkuinnostuksen jälkeen osaston toiminta hiipui, mutta nousi siivilleen vuonna 1917, jolloin se pöytäkirjojen mukaan uudelleen perustettiin. Toiminta jatkui sitten vuosikymmenet 1960-luvun loppuun, jonka jälkeinen vuosikymmen elettiin niin hiljaiseloa, että kun sen toiminta jälleen vireytyi, vuonna 2000 vietettiin Oulun osaston 20-vuotisjuhlaa. Sittemmin virhe korjattiin, ja vuonna 2010 osasto juhli toimintansa satavuotisjuhlaa – tosin tunnustaen, että juhlat olisi pitänyt järjestää jo kolme vuotta aikaisemmin.
Viimeiset 30 vuotta Oulun naisliittolaisten toiminta on ollut historiikin mukaan aktiivista: osasto on saanut uusia, vireitä jäseniä, jotka eivät ole säästäneet tunteja eivätkä energiaa naisasian eteen työskennellessään. Lisävirtaa on saatu sisarjärjestöistä, joiden kanssa on järjestetty tapahtumia ja seminaareja.
Kirsti Ojala on rakentanut historiikkinsa naisten toiminnan varaan. Heidän kauttaan hän tarkastelee osaston näkyviä tapahtumia: Oulun Orpokodin perustamista 1919 muiden naisjärjestöjen kanssa, oman talon perustamisrahaston kartuttamista, osallistumista sotavuosina Sotilasmaijalan perustamiseen ja toimintaan,
Vanhainkotirahaston rahavarojen luovuttamista 1960-luvulla vanhainkoti Vesperille ja kulttuurin elävöittämää 1980-lukua. Vanhainkotioperaatiossa näkyvä rooli oli emäntä Katri Heikkilällä, 44 vuotta osastoa johtaneella, ja kulttuurin vahvassa esiinmarssissa taiteilija Eeva-Kaarina Sarastamolla.
Viime vuosikymmeninä panoksensa naisasialle ovat antaneet myös Maj-Lis Tervaskanto, joka oli
vuosikymmenet rahastonhoitaja-sihteerinä, ja tytär Tiina Tervaskanto-Mäentausta, joka on johtanut osastoa viimeiset kymmenen vuotta.
Hyvänä lähteenä Kirsti Ojalalla on ollut osaston arkiston ja jäsenten muistojen lisäksi Suomalaisen Naisliiton
äänenkannattajat, vuosina 1905-1949 ilmestynyt Naisten Ääni ja sen jatkaja Minna, joka on ilmestynyt vuodesta 1981. Oiva lisä historiikissa on tarkastelu, miten alueen poliittiset naisvaikuttajat ovat sadan vuoden aikana menestyneet eduskunta- ja kunnallisvaaleissa ja mikä on ollut Suomalaisen Naisliiton ansio siihen. On hyvä muistaa, että Naisliitto on yli sadan vuoden ajan tuonut yhteiskunnalliseen keskusteluun naisnäkökulman.
Erityispiirre Naisliiton Oulun osastossa on ollut runous. Osaston jäsenissä on lukuisia runoilijoita ja
lausujia, jotka mielellään ovat esittäneet paitsi omia myös muiden runoja. Heihin kuuluu muun muassa Sisko Kuikka, jonka kronikka osaston 20-vuotistaipaleelta ohessa:
Kronikka 20-vuotistaipaleelta
Lumesta jäästä
Pohjoisen säästä
Yöttömän yön
auringon valosta
Saatu on voimaa
uskaltaa
Tarttua työhön
kun tarvitaan
Haaveensa
toteuttamaan .
Sitkeyttä
voimaa nähtiin jo ennen
Kuinka naiset
tullen mennen
Hoitivat asiat
ajallaan
Äänensä
kuulumaan.
Pohjoisen
nainen hän erilainen
Itseensä uskoen
uskaltaa
Ryhtyä
toimimaan.
Pilkkaa on
nielty tälläkin tiellä
Tarvittu on
nöyrää mieltä
Monille pitkä
ja mutkainen tie
Liiankin vaikea
lie.
Ei ole enää
vaitonainen
Uutta luomaan
luotu on nainen
Kuljettu matka
roudan ja jään
Jäänyt on
muistojen hämärään.
Varjosta valoon
tultu on esiin
Aaltojen
pinnalle uusin vesiin
Velloivat
myrskyt vaahtosi laineet
Kestetty on
kohtalon paineet
Jaksoimme
nousta uudestaan
Omaa aatetta puolustamaan.
Muistojen
äärellä viivymme hetken
Mielessä teemme
pienoisen retken
Vuosiin kahteen kymmeneen
palaamme uudelleen.