Tornion MC-seminaaari ”Stipendi Kirsti Ojalalle”

12.10.2011
By

Kirsti Ojalalle tunnustuspalkinto

Tornion MC-seminaarin päätteeksi Opetusneuvos Hilja Vilkemaan Stipendisäätiön hallituksen puheenjohtaja Marja-Riitta Tervahauta (kuvassa oik.) luovutti tunnustuspalkinnon Kirsti  Ojalalle kiitokseksi hänen kokoamastaan Suomalaisen Naisliiton Oulun  osaston satavuotishistoriikista Pohjoisen naisen ääni.

Kirjoittaessaan osastonsa satavuotishistoriaa Kirsti Ojala on tehnyt mahtityön, sillä sen kokoaminen ei
ole ollut helppoa yksin syystä, että osasto on synnytetty kolme kertaa.  Ensimmäisen kerran se perustettiin jo vuonna  1907 eli vain muutamaa kuukautta myöhemmin kuin sen emo, Suomalainen Naisliitto.
Perustajien joukossa oli Fanni Luukkonen,  myöhemmin Lotta Svärd -järjestön voimanainen. Alkuinnostuksen jälkeen osaston toiminta  hiipui, mutta nousi siivilleen vuonna 1917, jolloin se pöytäkirjojen mukaan  uudelleen perustettiin. Toiminta jatkui sitten vuosikymmenet 1960-luvun  loppuun, jonka jälkeinen vuosikymmen elettiin niin hiljaiseloa, että kun sen  toiminta jälleen vireytyi, vuonna 2000 vietettiin Oulun osaston  20-vuotisjuhlaa. Sittemmin virhe korjattiin, ja vuonna 2010 osasto juhli  toimintansa satavuotisjuhlaa – tosin tunnustaen, että juhlat olisi pitänyt  järjestää jo kolme vuotta aikaisemmin.

Viimeiset 30 vuotta Oulun  naisliittolaisten toiminta on ollut historiikin mukaan aktiivista: osasto on  saanut uusia, vireitä jäseniä, jotka eivät ole säästäneet tunteja eivätkä  energiaa naisasian eteen työskennellessään. Lisävirtaa on saatu  sisarjärjestöistä, joiden kanssa on järjestetty tapahtumia ja seminaareja.

Kirsti Ojala on rakentanut  historiikkinsa naisten toiminnan varaan. Heidän kauttaan hän tarkastelee  osaston näkyviä tapahtumia: Oulun Orpokodin perustamista 1919 muiden  naisjärjestöjen kanssa, oman talon perustamisrahaston kartuttamista,  osallistumista sotavuosina Sotilasmaijalan perustamiseen ja toimintaan,
Vanhainkotirahaston rahavarojen luovuttamista 1960-luvulla vanhainkoti  Vesperille ja kulttuurin elävöittämää 1980-lukua. Vanhainkotioperaatiossa  näkyvä rooli oli emäntä Katri  Heikkilällä, 44 vuotta osastoa johtaneella, ja kulttuurin vahvassa  esiinmarssissa taiteilija Eeva-Kaarina Sarastamolla.
Viime vuosikymmeninä panoksensa naisasialle ovat antaneet myös Maj-Lis Tervaskanto, joka oli
vuosikymmenet rahastonhoitaja-sihteerinä, ja tytär Tiina Tervaskanto-Mäentausta, joka on johtanut osastoa viimeiset  kymmenen vuotta.

Hyvänä lähteenä Kirsti Ojalalla on  ollut osaston arkiston ja jäsenten muistojen lisäksi Suomalaisen Naisliiton
äänenkannattajat, vuosina 1905-1949 ilmestynyt Naisten Ääni ja sen jatkaja  Minna, joka on ilmestynyt vuodesta 1981. Oiva lisä historiikissa on tarkastelu,  miten alueen poliittiset naisvaikuttajat ovat sadan vuoden aikana menestyneet  eduskunta- ja kunnallisvaaleissa ja mikä on ollut Suomalaisen Naisliiton ansio  siihen. On hyvä muistaa, että Naisliitto on yli sadan vuoden ajan tuonut  yhteiskunnalliseen keskusteluun  naisnäkökulman.

Erityispiirre Naisliiton Oulun  osastossa on ollut runous. Osaston jäsenissä on lukuisia runoilijoita ja
lausujia, jotka mielellään ovat esittäneet paitsi omia myös muiden runoja.  Heihin kuuluu muun muassa Sisko Kuikka,  jonka kronikka osaston 20-vuotistaipaleelta ohessa:

Kronikka  20-vuotistaipaleelta                             

Lumesta  jäästä

Pohjoisen  säästä

Yöttömän yön
auringon valosta

Saatu on voimaa
uskaltaa

Tarttua työhön
kun tarvitaan

Haaveensa
toteuttamaan .

Sitkeyttä
voimaa nähtiin jo ennen

Kuinka naiset
tullen mennen

Hoitivat asiat
ajallaan

Äänensä
kuulumaan.

Pohjoisen
nainen hän erilainen

Itseensä uskoen
uskaltaa

Ryhtyä
toimimaan.

Pilkkaa on
nielty tälläkin tiellä

Tarvittu on
nöyrää mieltä

Monille pitkä
ja mutkainen tie

Liiankin vaikea
lie.

Ei ole enää
vaitonainen

Uutta luomaan
luotu on nainen

Kuljettu matka
roudan ja jään

Jäänyt on
muistojen hämärään.

Varjosta valoon
tultu on esiin

Aaltojen
pinnalle uusin vesiin

Velloivat
myrskyt vaahtosi laineet

Kestetty on
kohtalon paineet

Jaksoimme
nousta uudestaan

Omaa aatetta puolustamaan.

Muistojen
äärellä viivymme hetken

Mielessä teemme
pienoisen retken

Vuosiin kahteen kymmeneen

palaamme uudelleen.