Minna Canthin
perintö eli voimakkaana Suomalaisen Naisliiton lokakuisessa MC-seminaarissa
Torniossa, jonne lähes sata naista eri puolilta Suomea oli tullut kuuntelemaan
kympin naisia Tornionjokilaaksossa ja maailmalla.
Pohjoisia kympin naisia yliopistomaailmassa edusti Lapin yliopiston tohtoritutkija Pälvi Rantala. Hän pohti esitelmässään pohjoisen naisen toimintaa ja toimivuutta historiantutkijan silmin. Tavallisten
naisten elämä tuli kuulijoita lähelle, kun hän valotti näiden menneisyyttä
neljän 1800-1900-vaihteessa eläneen pohjoisen naisen elämäntarinan avulla.
Esimerkeiksi hän oli valinnut Auttin valokuvaajasisarukset, filosofiaa
harrastavan matkailuyrittäjä Tilma Oinaan ja kahdeksan aviottoman lapsen äidin,
piika Matleena Heräjärven. Heidän elämäänsä tutkimalla avautuvat ikkunat
naisten työhön, perhe-elämään ja sosiaalisiin verkostoihin. Pälvi Rantala totesikin, että naistutkimuksen tulisi tarkastella nykyistä enemmän naisten pientä ja arkista toimintaa.
Tukholmassa päämajaansa pitävän Tillväxtverketin eli Kasvuviraston pääjohtajan Christina Lugnetin aiheena oli valtakunnan rajan tuomat haasteet. Ennen nimitystään hän toimi vuoteen
2009 Haaparannan kunnanjohtajana, joten Tornionjokilaakso on hänelle tuttu.
Nykyään hänen työhönsä kuuluu EU-rahoituksen ja valtion tukien jako Ruotsissa,
ja niinpä hänen puheensa pääpaino oli yritysmaailmassa. Kuulijoita kiinnosti suomalaisten
ja ruotsalaisten kansalliset erot ja etuudet, muun muassa vanhempainlomat,
jotka ovat Ruotsissa aivan arkipäivää toisin kuin meillä.
Kympin naisten kansainväliseen maailmaan kuuluva suurlähettiläs Anna-Maija Korpi pohti esitelmässään, mitä merkitsee kasvaminen Tornionjokilaaksossa, rajalla, joka on ja ei ole raja. Mitä merkitsee kuulua sukupolveen, joka koki sodan evakkomatkan, paluun hävitettyyn kotipihaan, kuumeisen
jälleenrakentamisen ja kiihtyvän kansainvälistymisen? Ja onko pienen Tornion
kaupungin ja sen yhteislyseon taustalla jotakin sellaista, joka on auttanut
selviytymään ja menestymään maailmalla. Vastauksissaan
suurlähettiläs totesi, että kasvuympäristö muovaa, rohkaisee ja haastaa myös
hakeutumaan kansainvälisyyteen. Mutta myös siihen, että todellinen
kansainvälisyys pohjautuu aina oman itsensä ja juuriensa arvostukseen ja
tasavertaisuuteen suhteessa muihin kansoihin ja sivilisaatioon.
Kansainvälisyyden jälkeen kuulijat palautti maan pinnalle Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin
johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka kertomalla näkökulmia potilaan oikeuksista. Eli mitä ajankohtaisimpaan ja jokaista kuulijaa kiinnostavaan asiaan. Nykyään jokaisella on oikeus valita hoitopaikkansa ja lääkäri, mutta samalla hän joutuu ottamaan vahvemman vastuun omasta sairaanhoidostaan ja terveydestään. Tämä tuntuu hyvältä ja oikealta, mutta tiedetäänkö, ettei kaikilla eikä lääkärilläkään ole ajantasaista koottua tietoa hoidon pohjaksi. Ja että sairauskertomustiedot eivät liiku ongelmitta hoitopaikasta toiseen.
Kuulijoilla oli Aino-Liisan Oukalle lukuisia kysymyksiä, joista yksi koski hoitovirheitä ja
Terveyden ja hyvinvoinnnin laitoksen niille asettamaa tavoitetta puolittaa ne. Tämän asian Naisliitto koki niin tärkeäksi, että antoi siitä seuraavan päivän syyskokouksessaan julkilausuman nimellä Hoitovirheille nollatoleranssi.
MC-seminaari 
päättyi Minna Canthin viisaisiin sanoihin: Naiskysymys ei ole pelkästään
naiskysymys, se on ihmiskunnan kysymys. – Maija Kauppinen
.